”Jouluruoka! Voisitko kirjoittaa siitä?”
Sain useammankin kyselyn ja postaustoiveen siitä, miltä meidän joulupöytämme näyttää. Aloitetaanpa tämän vuoden joulufiilistelyt sitten siitä!
Lapsethan aloittavat joulun tunnelmoinnin saman tien, kun halloween on juhlittu. Eikä siinä mitään! Marraskuu on siihen mitä parasta aikaa. Joulukuussa on kaiken maailman juhlineen niin paljon tohinaa, että otan tämän laajennuksen marraskuun puolelle enemmän kuin iloiten vastaan.
Vietämme joulun aina kotona. Miehen kanssa meille molemmille joulun tunnelma tulee joulun valmistelemisesta omaan rauhalliseen tahtiin. Jouluruoka on meille tärkeää ja tunnepitoista, ja meille on vuosien varrella muotoutunut perinteitä, jotka ovat kovin rakkaita. Toivottavasti ne ovat sitä myös lapsillemme. Omien vanhempiemme kanssa vietämme usein esijoulua jo joulukuun alussa Keski-Suomessa.
Piparkakkutalo: puolison rakas projekti
Puoliso leipoo aina, joka vuosi, piparkakkutalon, hän on tehnyt niin jo lapsuudenkodissaan. Leipominen ja koristelu ajoittuu usein aatonaattoon. Taikina on jättimäinen, ja yleensä siitä säästetään pieni siivu paistettavaksi vielä jouluaattona. Lapsuudessani omalla äidilläni oli tapana paistaa pari pellillistä pipareita vielä jouluaattona, jotta kotiin tulee joulun tuoksu. Tosin nyt on olemassa myös tuoksukynttilä, joka tuoksuu piparkakkutaikinalta!
Puolison piparkakkutalo on joka vuosi erilainen, ja mies suunnittelee sen kaavat itse. Yleensä teema liittyy jotenkin vuoden tärkeisiin tapahtumiin. Kun hankimme siirtolapuutarhamökin, piparkakkutalo oli siirtolapuutarhamökki. Kun lapsi innostui Frozenista, joulupöydässämme oli Elsan jäälinna.
Nauvon limppua lahjaksi ja itselle
Leivon joka vuosi saaristolaisleipää, Nauvon limppua, yleensä esikoisen kanssa. Alkuperäinen ohje on esikoisen kummisedän äidiltä, mutta teen leivän nykyisin hapanjuureen. Leipiä menee pakettiin esimerkiksi päiväkodin aikuisille, ja omaan käyttöön niitä jemmataan yksi tai kaksi. Tässä leivässä on se hyvä puoli, että se säilyy ja vain paranee jääkaapissa odotellessaan, joten sen voi hyvin leipoa viikkoa tai jopa paria etukäteen.
Blinit: itselleni tärkein jouluruoka
Aattona syömme aina blinejä. Aloitin tavan jo joskus kauan sitten ennen lasten syntymää. Rakastan joulun kaloja, ja blini on mitä parhain peti niille kaikille. Aiemmin tein blinit hiivalla tattarijauhopussin kyljessä olevalla ohjeella, mutta pari viime vuotta olen tehnyt ne hapanjuureen. Ne ovat jotenkin erityisen herkullisia. Laitan blinitaikinan tekeytymään aatonaattona ja paistan blineiksi aattona myöhään iltapäivällä. Meillä on kaksi blinipannua, joten blinien paistaminen käy melko joutuisasti. Valmiiksi paistetut blinit ladon uunipellille leivinpaperin päälle ja nostan vajaa sata-asteiseen uuniin, jotta ne pysyvät lämpiminä. Joskus vielä valelen niitä tässä vaiheessa voisulalla.
Joulukalat: tahnoja ja jotakin raikasta
Blinien kanssa syömme kaloja. Yleensä teen aina savulohi- tai muikkutahnaa tai molempia. Rouskuista tehty sienisalaatti on pöydässä aina, samoin muikunmäti. Lisäksi tarvitaan kylmäsavulohta, suolakurkkuja ja hunajaa, smetanaa ja punasipulia. Punasipuli on sellaisenaan harmi kyllä itselleni liian voimakasta, mutta opin joskus työväenopiston ruokakurssilla, että kun hienonnetun sipulin laittaa siivilään ja sen läpi kaataa kuuman veden, sipulin maun pahin terä katoaa mutta se pysyy kuitenkin raikkaan raakana.
Savulohet ostamme valmiina, mutta niiden lisäksi valmistelen paria erilaista kalaa. Monena jouluna pöydässämme on ollut chiligraavattua siikaa entisen työkaverni loistavalla ohjeella. Viime vuonna tein myös limettimehulla kypsennetyn kuhacevichen, ja se maistui ihanan raikkaalta muiden kalojen rinnalla. Ollessani harjoittelussa Perhon ravintolassa ihastuin graavisiikatartariin.
Kaloja syödään blinien lisäksi myös joulupäivänä ihan sellaisenaan leivän kanssa. Monesti teen valmiiksi mätileipäsiä tai ruisnappeja jollakin tahnalla napsittavaksi glögin tai alkujuomamaljan kanssa.
Juustot: ehdottomasti hillon kanssa
Blinien jälkeen pöytään nostetaan juustolautanen. Yleensä lautasella on kolme tai neljä eri juustoa, näkkäriä ja niiden kanssa jotain hilloa. Yleensä hillo on siirtolapuutarhamökkimme satoa (hilloajanaisella riittää hilloja), mutta Linkosuo ja Kuusamonjuusto haastoivat minut tänä vuonna suunnittelemaan runsaan juustotarjottimen vain kotimaisista raaka-aineista (!) ja silloin keksin tehdä ihanaa porkkana-rosmariinihilloa. Se muuten sopisi myös lahjaksi!
Kinkku ja laatikot vasta joulupäivänä
Puoliso kaipaa perinteisempiä joulumakuja, joten hänen toiveestaan syömme joulupäivänä kinkkua ja laatikoita.
Laatikot teemme joka vuosi alusta asti itse porkkanoista ja lantuista. Porkkanalaatikko tehdään miehen mummon reseptillä, lanttulaatikko oman äitini ohjeella. Perunalaatikkoa puoliso on kokeillut pari kertaa huonolla menestyksellä, imeltyminen on selvästi konstikasta.
Paahdettuja kasviksia, tietenkin
Lisäksi paahdan joitakin juureksia, esimerkiksi selleriä. Olen tehnyt myös jonkin vegepääruoan, esimerkiksi linsseillä täytetyn munakoison tai myskikurpitsan. Paahdettuja ruusukaalejakin joulupöydässämme on nähty usein. Rapeat selleripihvit ovat taivaallisia ja myös juhlavia.
Kirpeä salaatti, kiitos
Joulupäivän pöytään teen vihreän salaatin, jossa saa ja pitää olla runsaasti hapokkuutta. Jouluna salaatissa on usein myös viipaloitua päärynää, paahdettuja pähkinöitä (etenkin saksanpähkinöitä!) ja granaattiomenan siemeniä, jotka ovat niin kauniita, kuin pieniä jalokiviä.
Jälkiruoat: usein jotain uutta
Aattona ei yleensä ole tarjolla sen kummempaa jälkiruokaa. Keitän jouluksi aina kermatoffeita, esikoisen mielestä yksi tärkeimmistä jouluperinteistä, ja napsimme sitten pari sellaista jälkiruoaksi. Ostamme jouluksi myös aina Chjokon suklaita, joten pari konvehtia kuuluu toki asiaan. Tosin viime vuonna leivoin kuopuksen toiveesta jouluaatoksi suklaajuustokakun, ja hän on toivonut sitä myös tänä vuonna. Ehkäpä siis siitä tulee uusi jouluperinteemme!
Joulupäivänä on sen sijaan aina jotakin jälkiruokaa, joka vaihtelee. Viime vuonna tein kardemummalla maustetut crème brûléet. Kerran jemmasin pienen nokareen piparkakkutaikinaa ja tein piparijäätelöä, jossa oli taikinasattumia. Parina vuonna olemme syöneet possetit, kermavanukkaat, jotka hyydytetään sitruunalla, limetillä tai jollakin muulla sitrushedelmällä. Ainakin kerran muistan tehneeni uuniomenoita, joita syötiin jäätelön kanssa. Gastronaatti II -kirjasta tuttua hiljaista jouluporkkanakakkua on ollut myös tarjolla. Katsotaan, mitä keksin täksi vuodeksi!
****
Mitä jouluruoka sinulle merkitsee? Mitä sinun joulupöytääsi kuuluu ehdottomasti ja mitkä asiat vaihtuvat? Kerro, olisi kiva kuulla!
18 kommentit
Ihania perinteitä teillä ja löysin useita yhtymäkohtia meidän jouluviettoon. Etenkin tuo että joulua vietetään oman perheen kesken kotona ja että ruoka on tärkeä osa omia perinteitä. Meillä lapset tekevät piparkakkutalon mummin kanssa joulun alla. Se syödään sitten joulunpyhinä. Aaton pysyviä perinteitä on riisipuuro lounaana heti joulurauhanjulistuksen jälkeen. Illalla syödään aina vaaleaa kalaa, ahvenia tai kuhaa, mikä nyt tuoreinta kaupassa on, paahdettujen manteleiden ja pinaatin kanssa paistettuna, puikulamuusia ja beurre blanc-kastiketta. Joulupäivän tarjoilut ovat vaihtuvia mutta koostuvat kylmistä kaloista, graavia ja savustettua, sienisalaattia ja saaristolaisleipää. Blinit olis ihania mutta vaikka meilläkin on kaksi blinipannua, en jaksa seistä paistamassa blinejä jouluna. Niiden aika on meillä usein uudenvuodenaattona. Jälkkäreitä meidän joulupöytään ei kuulu, tai no, tuo em. piparkakkutalo toimii siinä roolissa. Juustot on myös ihan must, niitä syödään iltapalana. Juustot vaihtuvat joka vuosi mutta aina pitää olla savu-cheddaria. Tuon kirpeän salaatin taidan ottaa kokeiluun tänä vuonna meidän joulupäivään. Tapanina meillä syödäänkin sitten jo pastaa johon upotetaan aaton ruoasta yli jääneet pinaatit.
Ihania perinteitä sielläkin! Unohdin tekstistä, mutta niinhän mekin syödään riisipuuroa aina lounaaksi joulurauhan julistuksen jälkeen. Ja vähän saaristolaisleipää kalan kanssa.
Tapanina syödään sitä, mitä on jäänyt, monesti karamellipossua kinkusta.
Kuulostaa herkullisesta teidän aaton kalapöytä! Kalat on joulussa parhaita. Meillä on alkanut joulun menu muodostua perinteiseksi muutamana viime vuonna. Joulu vietetään vaihtelevasti joko silloin kun muutkin ja jos olen töissä, usein ennen aattoa kuten tänäkin vuonna. Ensin syödään mätejä, sipulia ja smetanaa ja graavia siikaa saaristolaisleivän kanssa. Pääruuaksi on joko kalkkuna tai kokonaisena paistettua broileria ja sienirisottoa (joskus uunijuureksia) ja pari salaattia joissa on paahdettua punajuurta, fetaa, rucolaa, pähkinöitä sekä aurajuusto-päärynäsalaatti. Samaa jälkiruokaa ollaan syöty jo 80-luvulla kun olin lapsi, puolukkaparfait eli jäädyke. Glögin sijaan haluaisin tehdä tänä vuonna jonkun drinkin, koska iso osa ei glögistä välitä. Lisäksi perinteinä on pellillinen lihapiirakkaa mummon ohjeella ja itse tehty perunasalaatti kermaviiliin jossa on paljon etikkaa ja valkosipulia. Ajattelin kahvin kanssa leipoa jonkun suklaakakun. Ai että tässähän alkaa kuola valua 😊
Herkullinen menu siellä! Aivan ihana tuo puolukkaparfait’n tarina. Tuollaisia on upea pitää mukana.
Kiitos, olin yksi joulupöydän toivojista. Meilläkin syödään joulurauhan julistuksen jälkeen riisipuuro. Lapsuudenkodissani aaton juhlapöydän aloittivat aina pasteijat ja liemi, mutta itse olen siirtänyt niiden syömisen omassa perheessäni aatonaattoon. Meillä aattopöydästä löytyy alkuun graavi- ja savukaloja sekä skagenröraa. Kinkkua emme ole omassa perheessä paistaneet, tilalla on ollut kokonaista broileria tai kassleria laatikoiden ja paahdettujen juuresten kanssa. Jälkkäriä emme ole tehneet ensimmäisen yhteisen joulun jälkeen, jolloin se jäi syömättä. Illalla on kuitenkin kiva napostella pipareita, juustoa ja suklaata. Nyt kuitenkin mieheni huutelee noiden blinien perään täällä, joten seuraavasta joulusta en sitten tiedäkään : D
Kiitos toiveesta, tästä oli kiva kirjoittaa!
Mäkin olen tehnyt pari kertaa pasteijoita ja lientä siihen meidän esijouluun, ne ovat kyllä hyvä yhdistelmä, mutta itse jouluun en ole keksinyt niille paikkaa.
Joskus olen myös paistanut karjalanpiirakoita joulupäivän aamuna, kun jääkaapissa on ollut valmista riisipuuroa täytteeksi.
Ja suklaata pitää todella olla napsittavaksi 😀
Meillä joulua vietetään minun vanhempien kanssa ja hyvin perinteisillä ruuilla. Jo muutamana vuonna olen yrittänyt ehdottaa laatikoiden sijasta uunijuureksia mutta vielä en ole saanut tahtoa läpi. Monen monta vuotta olen kuitenkin joulupäiväksi leiponut jotain uutta. Yksi suosikeistani on ollut Pavlova karpaloilla ja kinuskilla.
Jälkiruoka on tosiaan monelle se paikka, jossa voi vähän kokeilla jotain uutta 🙂
Ihania ruokia. Eikö isovanhemmat haluasi olla lasten kanssa jouluna?
Isovanhemmat asuvat Keski-Suomessa, joten pikainen piipahdus ei ole mahdollista. He ovat tietenkin hyvin tervetulleita meille viettämään joulua, mutta käytännössä hekin haluavat viettää joulun kotonaan.
Meillä on aina sama jälkiruoka, nimittäin luumukiisseli kermavaahdolla. Ehdoton suosikkini! Perinne taitaa olla lähtöisin isoäitini joulupöydästä.
Meidän perinteisiin kuuluu ajella isomammalle aaton lounaalle: puurokattilla nostetaan pöytään samalla kun joulurauha julistetaan. Siitä sitten suunnataan omaan kotiin, jossa viime vuosina on yleensä joku lasten isovanhemmista viettänyt joulua myös. Kinkku kuuluu ehdottomasti jouluun, savukalan puolison isä yleensä unohtaa toimittaa ja ajelee sitten myöjäö aattoiltana sen perille 😂 (lapsuuden kotini perinteisiin kuului unohtaa herneet mikroon). Pari raikasta salaattia on tärkeä osa juhlaruokaa myös! Ja jälkiruoaksi jäädykettä.
Voitko jakaa kermatoffeiden ohjeen?
Ja karamellipossun ohjeen?
Kivalta kuulosti bliniperinne, meillä mennään perinteisillä kattauksilla vielä ainakin kun vietetään joulut isovanhempien huusholleissa. Raikas salaatti kyllä innosti, joten sitä varmaan ujutetaan mukaan.
Ihana postaus, kiitos! Meilläkin jouluruoka koostuu pitkälti kaloista, muutama vuosi sitten opettelin tekemään katkarapukimaraa ja siitä on tullut joulupöydän suosikki! Myös riisipuuro joulurauhan jälkeen on perinne 😊. Löydänkö jostain saaristolaisleipäsi ohjeen🤔?
Aivan ihanalta kuulostaa! Meillä aaton ruoat alkavat riisipuurosta joulurauhan julistuksen jälkeen. Aaton pääaterialla syödään käytännössä aina samoja, kaikkien suosikkiruokia: äidin tekemää rosollia (aivan omassa luokassaan kaikkiin maistamiini rosolleihin nähden!), siskon tekemää kotijuustoa, savukalaa, perunoita, maksapasteijaa, suolakurkkuja, hunajaa ja smetanaa. Emme välitä perinteisestä joulukinkusta, joten laatikoiden seuraksi ostamme usein savuporoa tai hyvää palvikinkkua. Lanttulaatikon teen minä mummin ohjeella, imelletyn perunalaatikon äiti oman mumminsa ohjeella. Lisäksi säilykeherneitä ja ehkä porkkanalaatikkoa. Jälkiruoaksi ”verantakylmää” luumukiisseliä ja kuohukermaa. Myöhemmin ehkä hiukan juustoja ja tietysti suklaakonvehteja!
Menu on ollut jo useat vuodet muuttumaton: joitakin lisäyksiä on välillä yritetty tehdä, mutta ne eivät ole saavuttaneet suurta suosiota. Jouluruokia syödään hyvällä halulla niin pitkään, kuin niitä riittää (yleensä tapaninpäivään tai sitä seuraavaan) – rosollia tosin joudutaan usein tekemään lisää jo tapanina 😉
[…] Tältä meidän joulupöytämme näyttää […]
[…] leipiä joulun aikaan yleensä kaksi satsia. Suurin osa menee lahjoiksi, mutta kaksi leipää säästän meille jouluksi. Nauvon limppu on sopeutuvaisuudessaan loistava, sillä se vain paranee jääkaapissa odottaessaan. […]