Kaalipiirakka on asia, jota alan himoita loppusyksystä. Pitkään hautunut makeahko kaali ja rapean sitkeä kuori, ai että! Oma luotto-ohjeeni on tosi simppeli eikä vaadi erikoisia raaka-aineita eikä välineitä.
Kas tässä vinkit kaalipiirakan valmistukseen ja postauksen lopussa vielä tarkka resepti, ole hyvä!
Tärkein raaka-aine: no tietenkin keräkaali, joka on parhaimmillaan just nyt
Kaalipiirakkaa varten tarvitset tietenkin keräkaalia. Keräkaali on parhaimmillaan juuri nyt, loppusyksystä. Se on mehevää ja rapeaa (ja edullista!) vaikka kaalia toki voi syödä pitkälle kevääseen. Varhaiskaalia ei puolestaan kannata käyttää pitkään haudutettaviin ruokiin vaan syödä joko sellaisenaan tai vain nopeasti pannulla pyöräytettynä.
Piirakkaa varten suikaloi kaali aivan kovinta kantaa lukuun ottamatta. Sisus on yhtä syötävää kuin lehdetkin, joskin se vain pitää hienontaa pienemmäksi. Näin kaalista menee hukkaan ehkä sentin parin pätkä.
Kaali rakastaa kunnon haudutusta. Paistan kaalia ensin kattilassa pehmeäksi, ja sittenhän se menee vielä piirakkakuoren kanssa uuniin hautumaan. Tiedän monien lisäävän haudutettuihin kaaliruokiin siirappia, mutta itse en tee niin koskaan. Kun kaalia malttaa hauduttaa kunnolla, se muuttuu makeaksi.
Kaali tykkää sipulista
Minusta kaalipiirakka kaipaa myös runsasta määrää sipulia, joka karamellisoituu kattilassa paistuessaan. Kuori ja hienonna sipulit ja kuullota niitä öljyssä hetki ennen kaalin lisäämistä, niin sipulit pehmenevät ja antavat alkaa periksi. Myös sipulit karamellisoituvat ihanasti.
Salainen mauste: oregano
Tykkään ihan hirveästi oreganon ja pitkään hautuneen kaalin makuyhdistelmästä. Siksi oreganoa on tässäkin.
Piirakkapohja: hiivaton ihmetaikina tekee tässäkin taikojaan
Kun täyte on hautumassa, on aikaa tehdä pohja. Toisin kuin piirakkapohjissa yleensä, tätä helppoa pohjaa ei siis tarvitse tehdä etukäteen. Sitä ei myöskään tarvitse kohottaa! Riittää kun runnoo pohjan ainekset yhteen, muotoilee palloksi, jakaa pallon kahtia ja kaulii palat kahdeksi pyöryläiseksi.
Monet tekevät kaalipiirakan voitaikinaan, niin minäkin ennen. Sitten eräs lukija toivoi kevyempää ja vähempirasvaista piirakkataikinaa, jota voisi syödä ihan arjessakin sydän- ja verisuonitautia pelkäämättä. Kiitos tämän testasin, kuinka hiivattoman ihmetaikinan nimellä kulkeva pohja sopisi tähän. Oikein mainiosti!
Tähän ei tosiaan tule minkäänlaista kohotusainetta eli ohjeessa ei ole virhettä! Aivan yhtä monisyinen taikina ei tietenkään maultaan ole kuin vaikkapa hiljalleen jääkaapissa kehittynyt pizzataikina, mutta tämä toimii vallan mainiosti.
Jos et halua tehdä taikinaa itse, voit tietenkin hyvin käyttää valmista voitaikinaa. Se toimii aivan eriomaisesti. Silloin tosin piirakasta kannattaa tehdä neliskanttinen.
Kauli osat leivinpaperin päällä ja selviät vähemmällä jauholla
Kun täyte ja taikina ovat valmiina, piirakan kasaaminen käy joutuisasti. Kauli molemmat pyörylät leivinpaperin päällä, pääset vähemmällä jauholla ja lopputulos on mehevämpi. Kansi on helpoin nostaa täytteen päälle nurinpäin eli niin, että leivinpaperi jää päälle. Irrota leivinaperi lopuksi varovasti ja kas, kansi on paikoillaan!
Paista piirakkaa 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes se ruskettuu kauniisti. Omassa uunissani tämä tarkoittaa 35 minuuttia, mutta säädä paistoaika omaan uuniisi sopivaksi.
Piirakan kuori on kova, kun piirakka tulee uunista, mutta kun peität sen leivinpaperilla ja keittiöpyyhkeellä, se kyllä pehmenee. Parhaimmillaan piirakka on huoneenlämpöiseksi jäähtyneenä, mutta kyllä se maistuu myös jääkaapista.
****
Onko kaalipiirakka sulle tuttu juttu? Ja tässä vielä oma reseptini, ole hyvä!
Lisää suolaista tarjottavaa syksyn illanistujaisiin
Suppilovahveropiirakka on tuhti ja täyteläinen.
Kirsikkatomaattipiirakka on herkullisen makunsa lisäksi nätti tarjottava.
Sieniquesadillat tarjoavat sienipiirakan makuja mutta valmistuvat tosi äkkiä.