Lastenjuhlat päiväkotikavereille arki-iltana? Onnistuu! Vietimme pari viikkoa sitten esikoisemme, nyt jo eskarilaisen, neljänsiä kaverisynttäreitä päiväkotipäivän päätteeksi. Näiden neljän vuoden kokemuksen jälkeen uskallan jakaa omat oivallukseni.
1. Juhlijoiden määrä: ikävuodet plus yksi, ainakin pienemmille
Esikoisemme vietti ensimmäisen kerran kaverisynttäreitä täyttäessään neljä, sillä kolmevuotiaana hän ei edes osannut sellaisia toivoa, muilla kokoonpanoilla olemme juhlineet toki yksivuotiaasta asti. Ensimmäisille kaverisynttäreilleen hän sai kutsua viisi vierasta eli yhden per ikävuosi plus yksi. Määrä oli vanhemmille hallittava ja lapselle looginen. Näin kaksi ensimmäistä vuotta. Myöhemmin vakiintui tavaksi kutsua päiväkotiryhmän kaikki tytöt ja paras ystävä, joka sattuu olemaan poika. Tämä tarkoitti, että nyt vanhempana vieraita on ollut yli kymmenen.
2. Ei vanhempia, kiitos
Emme ole kutsuneet vanhempia vaan idea nimenomaan on ollut viettää lasten omat juhlat lasten kesken. Toki vanhempi olisi saanut jäädä, jos joku lapsista olisi sitä halunnut tai ei olisi uskaltanut jäädä koko juhliin. On kuitenkin selkeämpää, kun huomion saa keskittää koko ajaksi lapsiin eikä seurustella aikuisten kanssa.
3. Minuutilleen tarkka kesto
Puolitoista tuntia on aivan riittävästi. Puolessatoista tunnissa ehtii hyvin syödä, avata lahjat, leikkiä pari yhteistä leikkiä, tanssia diskossa ja väsähtää.
4. Suolaista ruokaa ei kannata tehdä itse, sanoisin
En ehkä tekisi mitään suolaista itse, ellei esikoisemme nimenomaisesti toivoisi tekemääni (hapanjuuri)pizzaa. Niinpä olen leiponut sitä joka kerta. Lastenjuhliin tehtävän pizzan täytyy olla mahdollisimman yksinkertaista. Paras on margarita-tyyppinen pizza, johon ei tule muita epäilyttäviä täytteitä kuin tomaattikastike ja juusto. Juustokin voi olla osalle liikaa, toiset syövät pizzasta vain reunat. Leikkaan pizzan minikokoisiksi paloiksi, pari senttiä kantiltaan, jotta kynnys syömiseen ei kasvaisi liian korkeaksi. Parhaiten pizza upposi sinä vuonna, kun juhlat alkoivat suoraan päiväkodista. Sipsit ja suolatikut ovat aivan riittävästi, mutta jotain suolaista on hyvä olla, ennen kuin kakku kannetaan pöytään.
5. Vihannekset: pitäydy turvallisissa
Vihannekset maistuvat kokemukseni mukaan yllättävänkin hyvin. Kurkku syödään kokonaan, ja porkkanakulho vajenee selkeästi. Paprikaa ja tomaatteja en ole viitsinyt tarjota, kun ne sotkevat niin hirveästi. Eräänä vuonna päivänsankari toivoi retiisejä, mutta niitä ei syönyt kukaan. Samoin kävi kukkakaalille.
6. Kaikki rakastavat vesimelonia
Kaikki vesimeloni, jonka leikkaat paloiksi ja nostat pöytään, syödään. Kokeile vaikka!
7. Kakku: siinä on riskinsä
Kakun tarpeellisuudesta liikkuu monenlaisia mielipiteitä. Olen kuullut tarinoita, joissa lähes syömättömiä kakkuja lapetaan biojätteeseen lastenjuhlien jälkeen. Oma kokemukseni ei ole tämä. Viime vuonna lapsi toivoi pavlovaa ja tänä vuonna britakakkua, ja kaikki meni. Sekä pavlova että britakakku ovat käteviä, sillä ne voi hyvin leipoa edellisenä iltana ja vain täyttää ennen tarjoilua.
Ainoana poikkeuksena viisivuotissynttäreilleen esikoisemme halusi jäätelökakun, taikametsän. Taikametsäjäätelökakku tarkoitti tavallista litran jäätelöä, johon muotoiltiin polut ja nurmialueet nonparelleista ja puut tikkareista. En vieläkään tiedä, mistä hän idean sai, mutta se oli kieltämättä osuva. Kaksi vieraista tosin kyseli ”oikean” kakun perään.
8. Ohjelma: sitä tarvitaan
Kokemus on osoittanut, että ohjattu tekeminen pitää homman paremmin kasassa. Synttärijuhlijat ovat ylivirittyneessä tilassa, jolloin vapaista leikeistä seuraa kaikenlaista kaaosta ja turhaa nahistelua. Syöminen vie toki osan ajasta, samoin lahjojen avaaminen, jonka lapsi on halunnut tehdä pullonpyörityksen muodossa: pulloa pyöritetään, ja sen lahja avataan, jota pullo osoittaa. Kuusivuotissynttäreillä leikittiin pari kierrosta silmäniskumurhaajaa. Yksi kesto-ohjelmasuosikki on ollut aarrejahti, jonka mies on järjestänyt kolmena vuonna. Hän on printannut jokaiselle juhlijalle asunnon pohjapiirroksen ja merkannut sinne etsittävän aarteen. Tänä vuonna aarre oli kortti, joka oikeutti saamaan pienen lahjapussukan lähtiessä.
9. Niin, ne lahjapussukat
Ennen lapsia en tajunnut ollenkaan, miksi ihmeessä syntymäpäiväsankarin pitäisi lahjoa vieraita. Kokemus on osoittanut, että lahjapussukat ovat oiva tapa saada lapset lähtemään hyvillä mielin kotiin, synttärit kun tietysti loppuvat liian aikaisin ja julmat vanhemmat tulevat hakemaan kesken kaiken kivan.
Mitä vinkkejä sinulla on lastenjuhlien järjestämisestä? Jaa alla omasi!
4 kommentit
Hyviä vinkkejä! Minun kaiken paras vinkki on kuitenkin ulkoistaa juhlat. Etenkin siinä vaiheessa, kun porukka alkaa olla kouluikäistä. Hyväksi havaittu on esim. Lintsin hattarakoulu.
Tästä oli puhetta päivänsankarin kanssa, mutta hän halusi yhä kotisynttärit. Katsotaan ensi vuonna uudelleen 🙂 Kiitos vinkistä hattarakoulusta, se kuulostaa tosi kivalta!
Haluaisin pannukakun ohjeen jossa ei ole maitoa eikä kanamunaa. Voisinko saada sen. Käsitin et sinulla on sellainen. Lapsenlapseni on tosi allerginen molemmille.
Harmi kyllä minulla ei ole sellaista, minulla on vain tällainen perinteinen. Itse kääntyisin vastaavassa tilanteessa Chocochilin puoleen: https://chocochili.net/2009/04/pannukakku/