Onko sinulla vohvelirauta? Tiesitkö, että leivät vohveliraudalla, sellaiset juustoa tihkuvat, saat pöytään minuutissa? Minä en, en ennen kuin tällä viikolla. Melkein vaarallista, niin koukuttavia ne ovat.
Saimme miehen kanssa joskus vuosia sitten miehen lapsuudenkodin ikivanhan vohveliraudan. Sen haurastunutta johtoa korjattiin ilmastointiteipillä, ja se jäi meillä vähälle käytölle. Esikoisen syntymän jälkeen heitimme sen pois, henki ehkä tärkeämpi kuin vohvelit.
Vohvelirutiinia ei ollut, ja uusi laite jäi hankkimatta. Liekö vohvelijumalat kuulleet tämän, sillä jokin aika sitten naapuri siivosi kaappejaan ja kyseli Facebookissa, kuka haluaisi vohveliraudan. Iskin heti kiinni. Muutamat vohvelit paistoimme, mutta laite unohtui taas ruokakomeroon.
Viime viikolla silmäni osuivat vohvelirautaan ja mietin hajamielisesti, että jotain sillä voisi jälleen tehdä. Liekö alitajuntani työstänyt asiaa, sillä parin päivän päästä en muuta miettinytkään kuin vohveliraudalla grillattuja juustoleipiä.
Mies lähti halliin ja pyysin häntä tuomaan Muumijuustoa. Päärynän muotoisen juuston varsinainen nimi ei tullut mieleeni, mutta Lentävän lehmän juustokauppiaat ymmärsivät heti, että kyse oli hiukan savuisesta scamorza-juustosta, joka harmillisesti oli kuitenkin lopussa. Sen tilalle suositeltiin kiinteää kotimaista mozzarellaa.
Leikkasin hapanjuurileivät ohuehkoiksi siivuiksi ja voitelin sisäpinnat tuhdisti Dijon-sinapilla. Sitten leikkasin mozzarellasta kunnon siivun ja asettelin sen leipäpalojen väliin. Sitten vain vohvelirauta kuumaksi ja kerrosleipä kannen alle. Lopputulos oli niin hyvä, että pelkään meidän syövän näitä vähän liikaakin. Ainoa miinuspuoli on vohveliraudan käry, se onneksi vähän hillitsee.
Näin valmistuvat leivät vohveliraudalla
1. Maukkain lopputulos syntyy hapanjuurileivästä, mutta paahtoleipä toimii myös hyvin. Päivän parin vanha leipä on parasta. Leikkaa leivästä sentin viipaleet, jotka asettuvat napakasti yhteen.
2. Voitele leipien sisäpinnat Dijon-sinapilla. Siinä on kunnolla makua.
3. Valitse juustoksi kiinteä mozzarella, joka pysyy hyvin leivän sisällä ja sulaa tasaisesti. Jos löydät jostain Muumin muotoista scamorza-juustoa, osta sitä heti ja kokeile. Leikkaa juusto puolen sentin viipaleiksi.
4. Aseta juusto leipäpalojen väliin ja paina leipä tiiviiksi paketiksi. Aseta leivät vohveliraudalle yksitellen. Paina kantta alas varovasti koko paistamisen ajan. Kun juusto alkaa sulaa, leipä tiivistyy ja saat painettua kantta alemmas. Sopiva paistoaika on pari kolme minuuttia riippuen siitä, miten tumman paistopinnan haluat.
5. Leipä on valmis, kun juusto alkaa pyrkiä leivästä ulos. Syö heti.
****
Mitä sinä teet vohveliraudalla? Kommentoi alla!
Lue lisää
Miten kummassa toivoton leivänleipoja alkoi leipoa itse kaikki leipänsä?
Lämppärit ovat aivan kelpo illallinen.
Croque Monsier: kuusi vinkkiä ranskalaiseen herkkuleipään.
10 kommentit
Vein juuri eilen vohveliraudan vintille varastoon, kun ajattelin kesän vohvelikestien olevan ohi. Rakastan toasteja, mutta ei ole tullut mieleenkään käyttää siihen vohvelirautaa! Voileipägrilliä en ole viitsinyt ostaa jo valmiiksi täysiin kaappeihin. Nyt kyllä haen vohveliraudan takaisin keittiöön leipiä varten.
Peukku tälle ajatukselle 😀
Oi kyllä!! Näillä tuli ruokittua itsensä joskus vuosia sitten niin, että en ole ehkä juuri siksi uskaltanut ostaa uutta vohvelirautaa, kun vanhasta joutui luopumaan. Pitäisi nimittäin uusia sen jälkeen myös vaatekaappi 😄. Vohveliraudalla tulee parempia kuin niillä joskus muodissa olleilla voileipägrilleillä, koska ne vohveliraudan painaumat leivän keskellä on just parhaita. Omat suosikkitäytteet olivat juusto eri muodoissaan ja suolakurkku tai jalapeno. Myös perus pesto-tomaatti-mozzarella on i-ha-naa.
Mä haaveilin voileipägrillistä vuosia, ja nyt olen iloinen, etten tullut ostaneeksi sellaista 😀
Hei,
Teen kaurapuuron jämistä puurovohveleita. Poikani syö niitä kaksin käsin, vaikka ei tykkää perusaamupuurosta. Suosittelen, ihanaa hävikkiruokaa. T. Anita
Kiitos vinkistä, kuulostaa tosi hyvältä!
Meillä ei ole vohvelirautaa, mutta lähes yhtä pienellä vaivalla tehdään usein toasteja (kuten meillä sanotaan) (hiiliteräs)pannulla. Pieni sipaisu öljyä pannulle ja kohtuullisen miedolle lämmölle leipä paahtumaan (mieto lämpö, että juusto ehtii sulaa ennen kuin leipä palaa). Painan leipiä napakasti pikkulautasella yhteen (vaikea kuvailla, mutta ehkä tajuaa, tarkoitus hieman litistää leipiä), kääntö ympäri ja sama homma uusiksi. Näitä jaksaa valmistaa kolmihenkiselle perheelle, etenkin kun mies hoitaa pannun pesun 🙂
Tämä muuten varmasti toimiva keino. Meillähän on vain valurautapannulla ja olen vuosia mietiskellyt, pitäisikö tämmöinen hiiliteräs hankkia. Ehkä tämäkin puoltaisi sitä!
Huomenta!
Eilen luin postauksen ja tänään aamu-uinnin jälkeen menin kauppasta hakemaan aineita, leipää ja juustoa. Ostin paahtoleipää, koska muuta sopivaa ei ollut ja tuoreet leivät tulevat vasta n klo 10 kauppaan ja otin savujuustoa, koska ei ollut mozzarellaa. Mutta luulen, että ihana k-kauppiaamme tilaa mitä vaan, kun pyytää. 🙂 Sinapiksi laitoin Pentikin Juhlasinappia. Mutta toimi ja tein pari leipää aamupalaksi. Aamujälkkäriksi paistoin hieman kuivahtaneen pullan vohveliraudalla. Sen vinkin olen lukenut Stella Harasekin blogista.
Kiitos taas ihanasta ohjeesta! Kyllä on vohvelirauta kätevä laite! Viime jouluna tein vohveleita ja söin niitä blinitäytteiden kanssa ja jälkkärinä jäätelön ja marjojen kanssa.
Kiva kuulla, että vinkki tuli käyttöön! Kuulostaa tosi hyvältä yhdistelmältä. Ja pullan paistamista pitääkin kokeilla vohveliraudalla!