Mansikkahillo on tyttäreni mielestä vahvasti syy, miksi muistutan Muumimammaa. Minä toden totta rakastan hilloja ja hilloamista ja keitän hilloja milloin mistäkin. Tärkein kaikista on kuitenkin mansikkahillo. Se on lempparimme pannukakun kanssa, ja se maistuu taivaalliselta turkkilaisen jogurtin kanssa.
Mansikkahillossa viehättävintä ei kuitenkaan ole pelkkä maku. Mansikkahillon keittäminen osuu usein kesälomani alkuun, joten siitä on muotoutunut yksi tärkeistä kesäperinteistäni. Pitkään tein mansikkahillon lapsuudenkodissani äitini keittiössä, mutta viime vuosina olen siirtynyt kotiin. Mansikkahillon keittämisestä tulee aivan oma tunnelmansa ja toivottavasti muistoja omille lapsillenikin.
Kun kerroin Instagramissa keittäväni hilloja, eräs lukijani kertoi, ettei hän ole koskaan uskaltanut tehdä hilloja pilaantumisen pelossa. Samalla hän pyysi, voisinko käydä blogissa jotenkin seikkaperäisemmin läpi omia hilloamismenetelmiäni. No tottahan toki se onnistuu!
Napakka mansikka paras mansikka
Mansikkahillon mansikoiden täytyy olla tuoreita ja mielellään vielä kunnolla napakoita. Varaan mansikat joko suoraan tilalta tai kaupasta tietylle päivälle, jonka sitten pyhitän säilömiselle. Kun marjat ovat kotona, ryhdyn saman tien hommiin. Puhdistan marjoista kannat, ja samalla tarkistan nopeasti, ettei yksikään mansikka ole päässyt homehtumaan. Jos joku mansikka on homeessa, heitän ne pois. Pehmenneet mansikat usein ovat vielä ok, mutta pehmeimmät laitan erilleen esimerkiksi lasten iltajogurttia varten tai muuten heti syötäväksi. Tai napsin suoraan suuhuni.
Superpuhtaat purkit
Jos suinkin muistan, etsin lasiset hillopurkit valmiiksi edellisenä iltana ennen mansikoiden saapumista. Pienet purkit ovat parempia kuin jättimäiset, jotta avattu purkillinen tulee syödyksi mahdollisimman pian. Varmistan, että purkkien kannet asettuvat paikoilleen tiiviisti eivätkä ole sekoittuneet tai kadonneet. Sitten valutan jokaisen purkin täyteen vettä. Vedessä liottaminen aktivoi bakteerit. Aina en muista tehdä tätä, ja silloin liotusaika on saattanut jäädä vain pariin tuntiin. Liotuksen jälkeen pesen purkit ja kannet astianpesukoneessa. Tuohon koneelliseen en laita muita astioita kuin hilloamisessa tarvittavia.
Sokeria sokeria
Sokeria tarvitaan, jotta hillo säilyy. Itse käytän sokeria hiukan vähemmän kuin monissa ohjeissa, sillä äitini tekee niin. Vuosien tuotekehittelyn myötä olen päätynyt tekemään mansikkahilloni tavallisen sokerin ja hillosokerin yhdistelmällä. Tavallisella sokerilla mansikkahillosta tulisi mielestäni liian vetelää, pelkällä hillosokerilla liian tiiviistä jogurtin kanssa syötäväksi. Sekoitus tekee hillosta juuri sopivan vetelää ja ihanan sattumaista.
Kuuma hillo, kuumat purkit
Hillopurkit sulkeutuvat kunnolla, kun hillon purkittaa kuumana kuumiin purkkeihin. Kuuma hillo voi myös rikkoa kylmän lasipurkin. Aiemmin kuumensin astianpesukoneessa pestyt purkit uunissa: ladoin purkit koneesta uunipellille leivinpaperin päälle suu alaspäin ja käänsin sitten uunin lämpenemään 125 asteeseen ainakin puoleksi tunniksi. Sitten otin kuumia purkkeja uunista sitä mukaa kun niitä täytin, mutta tapa oli ärsyttävän hankalaa. Nykyisin keitän puhtaita purkkeja ja kansia kattilassa vajaan vartin ja ongin ne sitten suoraan pihdeillä täytettäväksi. En työnnä sormiani purkin sisäpuolelle vaan pyyhin mahdolliset roiskeet talouspaperilla ja suljen sormien palamisen uhallakin purkit saman tien.
Kuoppaa kaivataan
Naps! Keittiöstä kuuluu napsahduksia vielä tuntien päästä, kun hillohommat ovat jo ohi. Se kuuluu asiaan. Napsahdus ja purkin kannen painuminen kuopalle kertovat siitä, että purkki on sulkeutunut ilmatiiviisti. Kun hillot ovat jäähtyneet, nostan ne jääkaappiin. Jos jokin kansi ei ole painunut kuopalle, ei hätää, aloitan vain syömisen sellaisesta purkista. Itse merkitsen sellaisen purkin ”Syö ensin” -tekstillä. Hilloa kannattaa ottaa aina puhtaalla lusikalla ja laittaa purkki takaisin jääkaappiin.
****
Näillä vinkeillä valmistan muutkin hilloni: vadelmasta, mustikasta, omenasta, jopa veriappelsiinista. Mitä vinkkejä sinulla on hillojen valmistukseen? Jaa omasi alla! Niin ja tässä vielä oma mansikkahilloni ohje, johon ei tule missään nimessä mitään mausteita. Jos sinä haluat, lisää ihmeessä vaikka vaniljaa!
4 kommentit
Kiitos hyvästä ohjeesta! Jäin vielä miettimään, että missä säilytät kaikkia hilloja yms ? Säilyisikö ne jossain muuallakin kuin jääkaapissa?
Survon jääkaappiin 😀 Joskus säilytin myös äidin viileässä kellarissa, säilyivät siellä oikein hyvin. Hillon voi myös pakastaa, jos pakastimessa on enemmän tilaa. Jos hillon haluaa säilyttää huoneenlämmössä, siihen pitää lisätä säilöntäainetta, niistä itselläni ei ole harmi kyllä kokemusta.
Hei! Sain naapurilta ison vadin luumuja ja mietin että voisiko tällä ohjeella tehdä hilloa myös niistä?
[…] on purkitettua rakkautta. Porkkanoista ja omenoista keitetty hillo on ihanaa juustojen kanssa. Mansikkahillo onnistuu […]