Mies kävi tyhjentämässä eilen kasvihuoneen, joten puutarhakesä 2020 alkaa toden totta olla loppusuoralla. On siis aika vetää yhteen, miten tämä kesä siirtolapuutarhamökillämme oikein meni. Tiivistettynä: kesä oli ällistyttävän hyvä!
Tomaatit
Suhtaudun tomaatteihin hieman fanaattisesti, ja ne ovat yksi syy, miksi meillä on koko siirtolapuutarhamökki (tärkein syy oli, että halusin ehdottomasti omat pionit. Tosin on sanottava, että tomaateista saatu ilo kestää paaaaljon pidempään). Olemme jo monena vuonna kasvattaneet enimmäkseen kirsikkatomaatteja, ja niin teimme tänäkin vuonna. Sungold on makein tomaatti, jota olen koskaan maistanut, ja tänä kesänä saimme sitä erityisen paljon. Pidän myös valtavasti keltaisesta, päärynän muotoisesta Yellow Submarinesta, joka kasvoi myös todella hienosti. Kirkkaanpunainen Zuckertraube on aina luotettava, niin myös tänä vuonna. Viimevuotisia Rosellan siemeniä oli jäljellä, joten myös laitoin myös niitä, samoin kuin Outdoor Girl -ulkotomaatteja, jotka nekin kasvoivat viime vuotta innokkaammin. Ainoa täysin epäonnistunut tomaatti oli kauniisti raidallisen Red Zebran ainokainen taimi. Se kuivui pystyyn jo kesäkuussa. Jostain syystä en oikein onnistu isompien tomaattien kanssa. Kaiken kaikkiaan tomaattisato oli kuitenkin ällistyttävä, tosin kaikki syötiin tuoreeltaan. Miten paljon tomaatteja pitäisi olla, että niistä saisi omia säilykkeitä??
Kurkut
Tavallisista kasvihuonekurkuista on tullut suosikkejani, enkä voisi ajatellakaan kesää ilman niitä. Femspot-lajike oli tänä vuonna täydellinen napakymppi. Aiempina vuosina vihannespunkki on vallannut kurkut jossain vaiheessa kesää, mutta tänä vuonna saimme satoa vielä syyskuussa. Jostain luin, että kasvihuonekurkkuja kannattaisi kasvattaa kahdessa satsissa: kevään taimien rinnalle kannattaisi kasvattaa vielä kesän taimet, joista sitten saisi satoa myöhemmin. Katsotaan, ehkä ensi vuonna teenkin niin.
Avomaankurkut lähtivät todella huonosti liikkeelle ja onnistuin polttamaan monet taimet kevään kovassa auringossa. Loppujen lopuksi kahdesta taimesta tuli kuitenkin sen verran satoa, että jääkaappimme pursuilee chilikurkkuja. Vielä muuten ehdit tehdä niitä kaupan kurkuista!
Tämän vuoden kokeilu viidakkokurkku vei oman sydämeni. Nuo Lol-nuken vesimeloneilta näyttävät miniatyyrikurkut olivat niin hauskan näköisiä salaateissa, että laitan taatusti niitä ensi keväänäkin.
Basilika
Rakastan basilikaa, ja laitan sitä kasvamaan aina tomaattien juurelle. Yleensä olen ostanut osan taimista valmiina, mutta tänä vuonna kasvatin kaikki siemenistä. Osan kylvin kotiin ikkunalaudalle huhtikuussa, osan kasvihuoneeseen toukokuun lopussa. Sato oli runsas ja surruutin basilikatahnaa yhtenään, joskin loppukesästä etanat löysivät harmillisesti tiensä kasvihuoneeseen.
Paprika
Tämä kasvi tuli yllättäen ja pyytämättä, kun saimme naapurilta pari taimea, jotka istutin kasvihuoneeseen. Toiseen tuli ihan kelpo määrä pötkylöitä, mutta ne eivät punertuneet. Itse asiassa keittiössämme on juuri nytkin kirkkaanvihreitä paprikoita. Tuskin laitan näitä ensi vuonna.
Tarhapapu
Nämäkin vain tulivat meille, kun eräs naapureistamme oli kasvattanut liikaa taimia. En ollut koskaan aiemmin laittanut papuja kasvamaan ja nyt ihmettelen miksi en, koska niin mahtavan satoisia pavut olivat. Söimme niitä loppukesän joka viikko litran tai pari, ja rakastuin näihin suoraan pensaasta kerättyihin yhtä palavasti kuin parsaan. Pavut kasvoivat viljelylaatikossa, ja ensi vuonna laitamme niitä johonkin toiseen laatikkoon. Pavuissa on hyvän maun lisäksi sekin etu, että ne parantavat maata.
Lehti- ja palmukaali
Palmukaalia kokeilin viime vuonna ensimmäisen kerran. Olin ostanut valmiit taimet Hyötykasviyhdistyksen järjestämältä Annalan taimitorilta ja surin, kun se peruttiin tänä vuonna. Eräs teistä lukijoistani kannusti vain kylvämään kasvihuoneeseen siemenet. Näin tein, ja sain hienot taimet viljelylaatikkoon kesäkuussa.
Lehtikaalissa minua kohtasi vielä parempi tuuri, sillä sain Lähiömutsi-Hannelta valmiit taimet. Nämä molemmat kaalit ovat kokemukseni mukaan sangen luotettavia. Satoa saa juuri sopivasti pitkin kesää ja syksyllä vielä pakastimeenkin. Ehdottomasti myös ensi vuonna.
Parsa
Kolmen vuoden parsaodotus palkittiin tänä keväänä, kun saimme toukokuussa kerätä satoa monen viikon ajan. Itse kasvatettu parsa on aivan erimakuista kuin kaupassa myytävä, ja olen iloinen, että olen päässyt sen kokemaan. Odotan jo nyt ensi kevättä.
Purjo
Olin jälleen kärppänä, kun joltakulta mökkinaapureistamme jäi ylimääräisiä purjon taimia. Pistelin ne lehti- ja palmukaalien kanssa samaan laatikkoon, ja siellä ne viihtyivät erinomaisesti. Purjoa kokeilin viime vuonna ensimmäisen kerran, ja kyllä tämän vuoden taimet olivat komeampia.
Lehtiselleri
Viime vuonna ostin valmiit lehtisellerin taimet Annalan taimitorilta ja ajattelin jo, että tänä vuonna nämä herkut jäävät väliin, selleri vaatii pitkän esikasvatuksen. Sitten kävikin niin, että Lähiömutsi-Hannella oli näitäkin ylimääräisenä. Varret kasvoivat hitaasti mutta varmasti, mutta loppukesästä etanat löysivät apajille. Vähän kuitenkin sain pakastimeen.
Perunat
Vaihdoin perunapenkin uuteen paikkaan, ja se todella kannatti. Huhtikuun lopussa istutettujen Siiklien sato oli upea, ja saimme syödä koko heinäkuun omia perunoita. Sen sijaan kakkossato eli heinäkuun alussa istutettu epäonnistui täydellisesti. Viime vuonna saimme upeat uudet perunat vielä syyskuussa tällä samalla konstilla, tänä vuonna perunoiden varsiin hyökkäsi elokuun alussa jokin tauti ja ne kuihtuivat pois.
Juurekset
Niputan kaikki yhteen, sillä kaikki juurekset kasvavat yhtä surkeasti. Jostain syystä en osaa kasvattaa niitä lainkaan! Kylvin vähän porkkanoita ja punajuurisekoituksen. Jo itämisessä oli ongelmia, ja nekin jotka itivät, kasvattivat pääasiassa naatteja. No, ei se mitään, nekin ovat hyvää syötävää.
Herne
Myös herne epäonnistui täysin. Toukokuussa kylvämäni eivät itäneet lainkaan, heinäkuussa kylvetyt kävi pupu tai joku muu vihollinen syömässä. Ehkä ensi kesänä paremmalla onnella.
Marjapensaat
Tämä kesä oli etenkin karhunvatukoiden. Kertaakaan aiemmin marjoja ei ole tullut näin paljon, ja keitin niistä kiisseliä ja hilloa ja leivoin piirakkaa ja paistosta, vaikka söimme niitä viikkokausia joka aamu puuron päällä. Myös tavallisia vadelmia riitti heinäkuussa pakastimeen asti. Herukoista alati luotettava valkoherukka antoi hyvän sadon, samoin punaherukka. Mustaherukkapensaat harmikseni näyttävät surkeilta, en tiedä mitä niiden kanssa pitäisi tehdä. Viherherukkapensaasta saimme muutaman marjan suoraan suuhun. Karviaisia söimme tuoreeltaan ja keitin niistä myös pienen hillon juustojen pariksi.
****
Minkälainen satokesä sinulla oli? Kerro mikä onnistui, mikä ei!
Lue lisää puutarhajuttuja
Puutarhakesä 2019 oli tomaattien juhlaa.
8 kommentit
Olen blogisi tuoreena seuraajana innostunut tuosta kasvihuonekasvatuksesta aivan uudella tavalla. Olen laatikkoviljelijä henkeen ja vereen, mutta tomaatit ja nuo ihanat viidakkokurkut eivät kyllä itärajan tuntumassa ilman kasvihuonetta menesty.
Siksi kysynkin: Minkä kokoinen on tuo teidän kasvihuoneenne? Mitä materiaaleja siinä on käytetty?
Kasvihuone on aivan huippu ja avaa vaikka mitä kasvatusmahdollisuuksia! Meidän tontilla sellainen oli jo valmiiksi, edellinen omistaja oli sen laittanut. Se on aika pieni, arvioimme että kuutisen neliötä (ei hoksattu tänään mitata), ja jos nyt laittaisin kasvihuoneen, tekisin kyllä hiukan isomman. Meidän oli tänä kesänä täpötäynnä vajaasta paristakymmenestä tomaatista, kolmesta kasvihuonekurkusta, viidakkokurkusta ja bonuspaprikasta. Sivuseinät ovat oikeaa lasia, katossa on muovista kennolevyä tms, joka varjostaa, muuten kasvit palavat. Lattiassa oli laatat, mutta vaihdoimme ne vanhoihin tiiliin ihan ulkonäkösyistä.
Onnea matkaan, toivottavasti saat pian oman kasvihuoneen!
Mulla kasvaa kaikki landella, jossa ei kukaan käy välttämättä kahteenkaan viikkoon, joten on tyydyttävä juureksiin (punajuuri, porkkana, keltajuurikas). Lisäksi kesäkurpitsa ja sipuli pärjäävät melkein millä tahansa hoidolla. Aiempina vuosina on ollut myös pinaattia ja salaattia. Kissojen vuoksi esikasvattaminen on turha haave, joten siemenestä laitan kaiken suoraan lavoihin ja toivon parasta.
Noiden lisäksi mulla on pieni perunamaa, marjapensaita ja ehkä jonain vuonna luumuja ja omenaa (uudet puut).
Herne kiinnostais ja valkosipuli.
Sitä jäin miettimään että vaihdatteko te tosiaan kokonaan uudet mulla kaikkiin ruukkuihin joka vuosi?
Aika paljon kaikkea silti! Meillä juurikkaat eivät oikein tunnu menestyvän 😀 Vaihdetaan tosiaan mullat ruukkuihin joka vuosi. Olen vähän pelokas tautien suhteen, enkä haluaisi, että kuukausia kasvatettuihin tomaatteihin tulisi jokin tuholainen. Ulkoruukkuja ei olisi mikään pakko tyhjentää sen puolesta, mutta koska ne ovat savea, en uskalla jättää niitä talveksi, etteivät ne halkea.
Tämän kesän yllättäjä on palsternakka, jota viljelen ensimmäistä kertaa. Kylvin siemenet (samoin kuin porkkanan) jo syksyllä ja sainkin hyvät taimet kasvuun heti kesän alussa. Juuressatoa on nostettu pikku hiljaa ja suurin palsternakka on painanut tähän mennessä 450 grammaa. Tämä juures menee ehdottomasti jatkoon, aivan ihanaa nostaa isoja pulleita palsternakkoja omasta maasta. Peruna on ollut hyvää, satoisaa ja sitä syötiin heinäkuusta lähtien (Annabellaa, Siikliä ja varhaista Carreraa). Talvikurpitsaa tuli vähemmän kuin viime vuonna, erilaiset lehtikaalit kasvavat edelleen ja satoa tulee pakkaset pullolleen. Lehtiselleri kasvoi kituutelleen ja mansikkamaalle iski jokin nilvikäs ja sato jäi pieneksi. Myöskään fenkolin kasvattaminen ei tunnu kannattavan meidän valoisissa kesäöissä. Härkäpapu kasvoi hyvin, samoin erilaiset herneet ja pensaspavut. Omenaa olen taas säilönyt ennätys vähän, vanhojen puiden sato meni matojen herkuksi. Karhunvatukkaa, saskatoonia ja tyrniä on päässyt jo kunnolla maistelemaan ja pakastamaankin omista pensaista. Parasta on kyllä kahden huonon ja rutikuivan vuoden jälkeen se että mustikkaa on saanut metsästä hakea ämpärikaupalla (+puolukkaa, vattua ja kohta vielä karpaloitakin). 🙂
Wow, onpa uskomaton palsternakkasato teillä! Ja mikä variaatio marjoja. Unelmien pakastin siis teilläkin 🙂
[…] Vuodessa 2020 parasta oli puutarha. […]
[…] Viime kesän yhteenveto: mikä onnistui puutarhassa, mikä ei? […]