Perunarieskat saavat täten kunnian olla perunahaasteeni ensimmäinen resepti. Ja mikä voisikaan olla parempi avaus, sillä tässähän yhdistyy kaksi lempiaihettani, hävikki ja peruna!
Lupasin heti vuoden alussa, että teen kaikkeni perunan eteen. Jaan täällä joka kuukausi jonkin perunasuosikkini ja pidän peruna-asiaa yllä myös Instagramin Stooreissa. Lupauksen kirjoitettuani kävin heti ostamassa säkillisen Rosamunda-perunoita, tein kattilallisen muusia ja pääsin seuraavana päivänä tekemään erityislempiherkkuani, perunarieskoja. Kun kerroin Instagramissa tekeväni niitä, sain monta toivetta julkaista perunarieskojen reseptin. Tässä siis toivepostaus!
Teen kaikenlaisia soserieskoja aika usein. Kokeilujeni mukaan oikeastaan mikä tahansa kasvissose käy: olen tehnyt rieskoja maa-artisokasta, porkkanasta, kurpitsasta, kesäkurpitsasta… Joulun tienoilla paistoin sekä omat että anopin joululaatikkojen jämät, arvaat jo, rieskoiksi. Perunarieskat ovat kuitenkin erityisherkkua, koska perunamuusia tulee tehtyä niin kovin harvoin. Se tulee muuttumaan nyt! Äitini, suuren perunanrakastajan, luona tätä materiaalia on onneksi ollut tarjolla rieskoja varten aina ylenpalttisesti.
Rieskat ovat tosi sallivia. Yleensä lisään niihin milloin mitäkin, mutta perunarieskat haluan tehdä nimenomaan tällä ohjeella, näillä raaka-ainesuhteilla. Silloin rieskoista tulee pinnasta rapeita, sisältä pumpulisen pehmeitä ja maultaan ihanan perunaisia.
Jos jääkaapissa jähmettynyt perunamuusi tuntuu aivan sementiltä, notkistan sitä lisäämällä hiukan maitoa tai vettä. Sitten sekoitan kulhossa perunamuusin joukkoon kananmunat ja suolaa. Ihan lopuksi lisään vehnäjauhot, jotka sekoitan mahdollisimman nopeasti, jotta rieskat eivät sitkistyisi.
Sitten vain nostelen lusikalla puolet taikinasta kokkareina uunipellille leivinpaperin päälle. Kokkareiden nostelua seuraa tärkein vaihe: ripottelen jokaisen rieskan päälle hiukan vehnäjauhoja, jotta saan taputeltua kokkareet litteiksi rieskoiksi ilman, että taikina takertuu sormiin. Rieskat eivät leviä uunissa, mutta kokkareiden väliin on syytä jättää tyhjää, jotta taputtelemiseen on tarpeeksi tilaa. Tee suosiolla kaksi pellillistä, niin minäkin teen. Litteät rieskat ovat parhaita.
Paistan rieskoja 225-asteisessa uunissa vajaat 20 minuuttia. Kehotan tarkkailemaan paistumista: ohuet perunarieskat paistuvat nopeasti pohjalta, minkä vuoksi itse tykkään kääntää ne paistamisen puolivälissä nurinperin. Niin ne paistuvat tasaisemmin.
On vaikea odottaa, että perunarieskat jäähtyvät tarpeeksi. Onneksi siihen ei mene liian kauan. Rieskan pinnalle tarvitaan vain kunnon sipaisu voita.
****
Teetkö sinä perunarieskoja? Ja tässä oma suosikkireseptini, ole hyvä!
Lisää perunareseptejä
Paista muusista perunalettuja ja syö blinitäytteiden kanssa!
Näillä ohjeilla lohkoperunoista tulee uskomattoman rapeita ihan tavallisessa uunissa.
Valmista perunamuusi kokkikoulun opeilla.
26 kommentit
Voiko vehnäjauhot korvata jollain gluteenittomalla vaihtoehdolla, toimisiko gluteenittomat kaurahiutaleet??
Käytin omiin rieskoihini kaurajauhoja 4dl ja vehnäjauhoja 1dl. Toimi hyvin näin, uskoisin myös kokonaan kaurajauhoilla toimivan 🙂
Juuri näin!
Toimii varmasti 🙂
Perunarieska on mahtavan hyvää (voilla, nams) Ilman muniakin toimii perunarieskan teko (resepti: muusia, (maitoa), jauhoja, suolaa, näistä ”sopiva” taikina :D) t. muna-allergisen rieskan rakastajan äiti
Totta, usein itsekin unohdan koko munan. Rieskat eivät ole aivan yhtä kuohkeita mutta valtavan hyviä niinkin 🙂
[…] Koivisto, olet enkeli! Tahdon vain näin julkisesti kiittää perunarieskaohjeesta, jolla syntyneisiin kuohkeisiin leipäsiin koko perheemme ihastui. Paistoin rieskoja perunamuussin […]
Tein sinun ohjeellasi ja tuli niin suussa sulavan hyviä. Kiitos paljon. Jatkossa ei mene enää muusinloput hukkaan 🤗
Onpa kiva kuulla, kiitos että kerroit! Hyvää kesää 🙂
Perunarieskat oli tosi hyviä mun avoin kanssa. Lapset ihastuivat sen verran, että täytyy tehdä jatkossakin.
Onpa kiva kuulla!
Kiitos ohjeesta. Tein ekakertaa perurieskoja ja tällä ohjeella teen jatkossakin!
Kiva kuulla!
Tattarijauholla kokeiltu tänään ja ihan sikahyvää tuli !!
[…] Perunarieskat valmistuvat helposti jämämuusista, joten perunamuusia kannattaa aina tehdä tuplasat… […]
Tosi maukkaita ja helpot valmistaa. Paras resepti tähän mennessä. Tarjosin tyttären perheelle täällä Ruotsissa nyt ja vein myös naapuriin, jännä kuulla mitä tykkäävät! Miehen vanhemmilla on leipomo. Mietin voinko kokeilla talkkunajauhoista ensi kerralla? Uunissa paistuivat nopeammin kuin 20 minuutissa. Ihana aamiauslisä. Kiitos!
Kiva kuulla! Tattarijauho varmasti sopii näihin oikein hyvin 🙂
Kerrankin sellainen ohje, että onnistui minultakin! Minulla on paha tapa käsitellä taikinaa liikaa, jolloin paistoksista tulee helposti kuivia kakkaroita. Toinen tavallinen virheeni on pitää niitä liian kauan uunissa. Nyt muistin, että koska puolitin ohjeen, myös paistoaika pitää puolittaa. Lisäksi rieskat olivat pieniä, joten senkin vuoksi pitim varoa, etteivät unohdu uuniin. Resepti pannaan talteen!
Onpa kiva kuulla, kiitos kun kirjoitit!
Valmistan perunamuusia usein niin runsaasti että valmistan siitä kunnon voallisen siirapilla makeutettua perunalaatikkoa. Valmistaminen on äärettömän helppoa: Muusi ohennetaan maidolla sopivan sakeaksi soseeksi, lisätään siirappi ja tarkistetaan suola ja jos halutaan, niin maustetaan mutta hillitysti, sekä paistetaan sähkölieden uunissa aluksi noin 200 asteisessa ja kun kupliminen rauhoittuu alennetaan lämpötila noin 140 asteeseen. Paistetaan noin 3 tuntia
Ohje:
Ohennan perunamuusin maidolla sakeahkoksi soseeksi. Lisään soseeseen siirapin – siirappia voi lisätä maun mukaan ½-1 desilitra 1 litraan sosetta. Kun lisään soseeseen suolaa ja mahdollisia muita mausteita, niin pyrin ottamaan huomioon muusin suolan ja mausteet, yleensä en juurikaan käytä mausteita kuin nimeksi. Suolan kanssa olen aika tarkka, koska usein muusin suolan lisäksi tarvitaan vain pieni suolan lisäys ja ei aina sitäkään. Sekoitan soseen tasaiseksi.
Laitan soseen voideltuun uuninkestävään vuokaan. Lisään pinnalle voinokareita – joskus sirottelen pinnalle kevyesti korppujauhoa – tai melkein aina.
Paistan aluksi noin 200 asteisessa uunissa. Kun sose alkaa kuplimaan ja pinta saa väriä, alennan uunin lämpötilan noin 140 asteeseen, niin kupliminen tasaantuu ja voin paistaa lähes täysiä vuokia. Paistan siirapilla makeutettua perunalaatikkoa noin 3 tuntia.
Ja kukaan ruokailijoista ei huomaa että siirapilla makeutettu perunalaatikko on ”tähderuoka”.
Juuri nyt on uunissa elämäni ensimmäinen perunarieska!
Jos saan siitä syötävää, niin sitten on hyvä.!?
Olen aina syönyt toisten tekemiä ruokia, mutta nyt on olosuhteiden puolesta pakko tehdä!
Kohta on valmista, luultavasti. Ja toivottavasti onnistuu!
[…] Perunarieskat saavat toivomaan, että olisipa jääkaapissa aina muusia. […]
[…] mukaan kaikista laatikoista voi tehdä rieskoja, tietenkin laatikkorieskoja. Sovella tätä perunarieskareseptiä ja tee ilta- tai aamupalaksi kaikkien suursuosikkia. Laatikoita voi myös hyvin pakastaa tätä […]
[…] Kun muusia jää (toivottavasti sitä jäisi!), saat seuraavana päivänä perunarieskoja. Ai että! […]
Aina jää perunamuusia yli, joten tämä on mahtavaa!
Niinpä! Ja tämä on myös hyvä syy tehdä perunamuusia liikaa 😀