Maistuisivatko itse tehdyt ruispalat hapanjuureen? Huomenna maanantaina vietetään ruisleipäpäivää ja tajusin, etten ole lupauksistani huolimatta jakanut vielä teille ruispalareseptiäni. Se ei ole täysverinen ruisleipä koska sisältää runsaasti myös vehnää, mutta hirmuisen herkullista se on. Joten tässä ohje nyt tulee!
Ruisleivän tekeminen on vaaleaan hapanjuurileipään verrattuna hirmuisen helppoa. Sen kuin vain sekoittaa aineet kulhossa yhteen, peittää kulhon (mielellään muovikelmulla, sillä silloin taikinan pinta ei kuivu ja myös lämpö pysyy paremmin ja taikina kohoaa nopeammin) ja jättää kulhon huoneenlämpöön pariksi tunniksi odottamaan. Vaalean hapanjuurileivän valmistuksesta tuttuja taitteluita ei tarvita, vaan taikina saa kehittyä ihan itsekseen vailla minkäänlaista huolenpitoa.
Tietysti tarvitset toimivan hapanjuuren. Nämä leipäset voit hyvin leipoa vehnähapanjuuresta, et tarvitse erillistä ruisjuurta. Toimiva tarkoittaa sitä, että juuri on kuohkea ja kuplivan eloisa. Itse leivon juureen säännöllisesti kerran pari viikossa, enkä koskaan ruoki juurta erikseen ennen leivontaa. Jos taas oma juuresi on ollut uinumassa eikä ole kovin voimissaan, suosittelen ruokkimaan juuren kerran pari ennen leipomista. Kaiken kaikkiaan tämä taikina ei ole kovin herkkähipiäinen eli saat hyvää leipää, vaikka juuresi toimisi vähän laiskemminkin.
Kohotusaika riippuu oman juuresi tehokuudesta, keittiösi lämpötilasta ja, kuten aina hapanjuurella leivottaessa, kuun ja tähtien asennosta. Taikina on leivontakunnossa, kun se on suunnilleen kaksinkertaistunut. Silloin jauhotan pöydän hyvin ruisjauhoilla ja kumoan koko taikinan kulhosta pöydälle leipurinlastalla kaapien. Ripottelen ruisjauhoja myös taikinan pinnalle, ja sitten alan hellästi taputtelemaan ja painelemaan sitä suorakaiteen malliseksi. Hellästi siksi, että haluamme säilyttää sen ihanan ilmavuuden, jonka olemme kohoamisen aikana saavuttaneet.
Kun taikina on noin sentin paksuinen levy, se leikataan leipurinlastalla (tai vaikka pizzaleikkurilla) noin kuuteentoista suorakaiteen malliseen palaan. Nuo palaset sitten nostetaan uunipelleille leivinpaperin päälle. Palasten väliin ei tarvitse jättää kuin pieni tila, nämä leipäset eivät leviä uunissa. Ruispalat saavat kohota vielä pellillä noin tunnin puhtaiden keittiöpyyhkeiden alla. Juuri ennen paistamista tökin leipäsiin haarukalla reikiä, jotta ilma pääsee ulos.
Ruispaloja paistetaan 225-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Itse tykkään ennemmin vähän tummemmasta kuin vaaleammasta leivästä, joten itse saatan pitää leipiä uunissa muutaman minuutin pidempäänkin. Leivät kannattaa halkaista vielä lämpiminä, halkaisu käy helpommin, sillä leivät kuivahtavat ja sitkistyvät jäähtyessään. Jos haluat pitää ne pehmeämpinä, peitä ne heti uunista ottamisen jälkeen puhtaalla keittiöpyyhkeellä.
Sitten vain sipaiset leivän päälle voita ja nautit.
PS. Nämä leipäset ovat todella näppäriä pakastettavia, sillä sulatus onnistuu kätevästi suoraan leivänpaahtimessa. Luksusta tiistaiaamuun, eikö!
****
Oletko koskaan leiponut ruishapanjuurileipää? Ja tässä vielä ruispalojen resepti, ole hyvä!
Lisää hapanjuurileivonnaisia
Hapanjuurileipä, jota teen uudelleen ja uudelleen.
Focaccia hapanjuureen on uskomattoman muhkea ja uskomattoman herkullinen.
Näkkäri onnistuu vähän laiskemmallakin juurella.
Elämäsi parhaimmat vohvelit sisältävät, kyllä vain, hapanjuurta.
4 kommentit
Olin eilen elämäni ekalla hapanjuurileivontakurssilla ja sain mukaani vehnäjuuren. Taidankin kokeilla näitä seuraavaksi, kun olen nyt kuitenkin jo tehnyt kaksi vaaleaa leipää juurellani. 🫣 Ja omenapiirakan. (Oli hyvää)
Ps.kuinka säilytät juurtasi, jos et koskaan erikseen ruoki sitä? Lämpimässä?
Ja kiitos inspiraatiostasi hapanjuurileivontaan, ja muuhunkin. Meinasin jo käydä valmistamaan omaa juurta mutta arvelin kurssilla käymisen kuitenkin olevan parempi tapa itselle. Ja ei ainakaan toistaseksi kaduta yhtään että menin. 😃
Voi onpa kiva kuulla, että olen inspiroinut hapanjuurileivonnassa 🙂 Se on niin kovin palkitsevaa puuhaa!
Mä tosiaan säilytän hapanjuurtani koko ajan jääkaapissa. Otan sen huoneenlämpöön vain siksi ajaksi, kun otan siitä suurimman osan leivän taikinaan tekemiseen. Sitten heti lisään purkkiin jauhot ja vedet ja sekoitan. Sitten purkki menee heti takaisin jääkaappiin.
[…] noin kerran viikossa jotakin leipää: perinteistä levainia ja sämpylöitä mutta myös ruispaloja, peltileipää ja piirakkapohjiakin. Juuri on välillä virkeä, välillä vähemmän virkeä, […]
[…] nyt ensimmäisen kerran näitä reissarin mallisia leipiä juurella. Ohjeen löysin Satu Koiviston sivuilta. Noudatin määrien kanssa muuten ohjetta paitsi, että käytin jauhoja hivenen eri suhteessa […]