Syötävät kukat ovat yksi siirtolapuutarhamökkimme tärkeistä kasveista. Minusta on ihana lisätä kukkia koristeeksi aamupaloihin ja salaatteihin koko kesän, ja siksi pyrin varmistamaan istuttamalla ja kylvemällä, että koristeita riittää keväästä syksyyn. Kuvan kakku on esikoisen synttäreiltä, ja sen päällä on juhannusruusua, neidonruusua, orvokkeja ja lemmikkejä.
Muistathan, että vain syötäväksi kasvatetut kukat ovat syötäviä. Puutarhakauppojen kukat on voitu käsitellä torjunta-aineilla, vaikka lajike sinänsä olisikin syötävä.
Tässä omat suosikkikukkani.
Orvokki
Ehdoton lempparini, varsinkin se pienempi versio. Syötävät orvokit kuuluvat esimerkiksi Järvikylän ja Hortiherttuan valikoimiin. Haen niitä joka kevät ruokakaupasta kassillisen ja istutan rivin pionipenkin laitaan, jossa näkyykin jo ihan mukavasti edellisten vuosien siemenistä kasvaneita taimia. Värivaihtoehtoja on valtavasti: violettia, sinistä, keltaista, oranssia, valkoista, mustaa…
Orvokkeja kasvaa myös mökin lähikallioilla, joten alkukesästä kakunkoristeita saa poimittua myös luonnosta. Orvokkeja olen paitsi käyttänyt tuoreeltaan, myös jäädyttänyt jääpalamuotteihin. Jos innostut tästä, pieni vinkki valmistamiseen: täytä jääpalamuotit vedellä hiukan yli puolivälin, lisää päälle orvokit ja pakasta. Kun tämä ensimmäinen kerros on jäätynyt, lisää vettä pinnalle ja jäädytä loppuun. Näin orvokki jää kauniisti jääpalan sisälle. Jos haluat jään säilyvän kirkkaana, keitä ja jäähdytä vesi ennen muottiin kaatamista.
Syreeni
Syreeni on yksi lempituoksuistani. Lapsuudenkotimme pihassa kasvaa sata vuotta sitten istutettu syreenipuu, joka sattuu kukkimaan usein juuri syntymäpäiväni aikana. Kyseessä ei todella ole enää pensas vaan puu, jossa kiipeilin lapsena. Olen onnekas, sillä myös mökin pihassa kasvaa valkoinen syreeni.
Koristeiden lisäksi syreenistä voi keittää syreenisiirappia, josta puolestaan voi tehdä drinkkejä. Nam!
Lemmikki
Osa kai pitää herkästi leviävää lemmikkiä rikkaruohona, mutta minusta kasvi on aivan ihastuttava, herkkä ja suloinen. Mukavaa on myös se, että lemmikissä on värivaihtoehtoja: sinisen lisäksi valkoinen ja vaaleanpunainen.
Lemmikki kukkii esikoisemme syntymäpäivän tienoilla, joten monena vuonna olen lisännyt kukkia britakakun päälle.
Ruiskaunokki
Klassisen sinisen sijaan olen ostanut Mustilan puutarhasta sekoitusta, jossa on vaaleanpunaisen eri sävyjä. Tämä sopii erinomaisesti kuivattavaksi ja yllättäen myös pakastettavaksi, jolloin kukka on suorastaan tuoreen oloinen. Ruiskaunokki kukkii kauniisti koko kesän, kun nypit kuihtuneet kukat pois.
Samettikukka
Samettikukkia kasvatan ihan siksi, jotta tuholaiset jättäisivät viljelyksemme rauhaan. Yksi samettikukka jokaisessa viljelylaatikossa pitää ilkeämieliset pörriäiset poissa. Kuitenkin myös näitä voi hyvin syödä ja käyttää koristeeksi. Samettikukissa on pienikukkaisia lajikkeita, jotka ovat aivan hurmaavia.
Krassi
Krassi on vähän hermostuttava kasvi, sillä kokemukseni mukaan siemenet itävät vähän miten sattuvat, usein huonosti. Liotan niitä itämisen paranemiseksi, ja kerran mies nakkasi tiskipöydällä odotelleen kupin sisuksineen pesukoneeseen. Krassissa on oranssin värin lisäksi saatavilla aivan ihania lohenpunaisia sävyjä. Kerran keräsin siemenet tällaisesta syksyllä, idätin seuraavana keväänä ja kasvatin taimiksi. Uudet kukat olivat kirkkaan oransseja.
Krassin pippurinen maku sopii erityisen hyvin salaattiin. Myös kauniit, monesti raidalliset lehdet ovat syötäviä.
Ruusu
Hävitimme kurtturuusumme suositusten mukaisesti, mutta onneksi on neidonruusu, juhannusruusu ja mustilanruusu. Kaikki ovat aivan ihastuttavia juomissa ja kakkujen päällä.
Bonus 1: pari vähän harvinaisempaa suosikkia
Verbena eli rautayrtti: Suloisen herkät pikkukukat sulostuttavat jälkiruokia koko kesän.
Kesä-begonia: Kirpeä kukka maistuu vähän suolaheinältä ja rapsahtaa hampaissa suloisesti. Aivan täydellinen lisä salaatteihin myös rakenteensa puolesta. Oikein hoidettuna kukkii koko kesän.
Ojakellukka: Alkukesän perenna on herkkä koriste raparperijuomissa, sävyt sointuvat yhteen kauniisti.
Bonus 2: pari suosikkia luonnosta
Horsma. Huonossa maineessa, mutta minusta aivan uskomattoman elegantti. Näitä olen myös kuivannut talven varalle kakkujen koristeeksi talouspaperin päällä, jolloin väri muuttuu liilaan taittavaksi siniseksi.
Mesiangervo. Ehkä parasta, mitä heinäkuiset pellonpientareet voivat tarjota. Tästä tulee kerrassaan upea maku mehuun, hilloon ja siirappiin. Työkaverini on myös uuttanut mesiangervoa kermaan juustokakkua varten ja leiponut. Mesiangervo on luonnon aspiriinia, joten sitä ei suositella lapsille.
****
Mikä syötävät kukat ovat omia suosikkejasi ja mitä niistä teet?
7 kommentit
Voiko puutarhakauppojen orvokkeja käyttää ruokien koristeena? Olen ollut siinä käsityksessä, että ei kannata.
Hyvä kysymys! Jos kukat on kasvatettu perinteisin menetelmin, kannattaa odottaa uusia kukkia, niissä ei tietenkään enää sitten ole torjunta-aineita. Ja itse olen onnistunut ostamaan myös sellaisia orvokkeja, joita ei ole myrkytetty, esimerkiksi Mimisiltä. Sama pätee kaikkiin muihinkin kukkiin, esim. ruusuihin.
Onnistuisikohan lemmikeistä myös jääpalojen teko ? Niitä voisi varmaan laittaa useamman samaan palaan.
En ole koskaan kokeillut mutten näe mitään syytä, miksei! Kerro miten kävi, jos kokeilet 🙂
Mesiangervosta puhuttaessa on aina hyvä mainita lyhyesti sen vaikutuksista! Se sisältää mm.” Luonnon aspiriinia”, joten sitä ei saa käyttää suuria määriä kerrallaan tai jatkuvasti. Juurikin mausteenomaisena toimii upeasti ☀️ http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/mesiangervo
Tämä on hyvä huomio, kiitos! Tosiaan hyvästä mausteesta silloin tällöin käytettynä on kyse 🙂
[…] juhliin koristelet juomat nätisti syötävillä kukilla. Kuvan lasissa on pakastettu oreganon kukka, eikö olekin säilynyt […]