Kaupallinen yhteistyö: Luomumerkki ja Pro Luomu
Olen suosinut luomua vuosia. Juttujani pidempään seuranneet tietävät, kuinka ruoanlaittoni lähtee liikkeelle raaka-aineista ennemmin kuin tietyistä resepteistä. Menen kauppaan, katson mikä kasvis näyttää hyvältä, ostan sen ja käytän kokonaan.
Luomuhistoriani alkoi kiinnostuksesta eläinten oloihin. Luomutuotannossa eläimillä oli enemmän vapautta, ja niinpä sijoitin jo opiskeluaikoina 2000-luvun alussa luomujogurttiin, -maitoon ja -kananmuniin, vaikkei se kovin tavallista siihen aikaan ollutkaan (= pidettiin hihhulointina). Hiljalleen luomun osuus ostoskorissa kasvoi.
Kun hankimme siirtolapuutarhamökin viisi vuotta sitten, aloin itse perehtyä luonnonmukaiseen viljelyyn. Vaikka pihallamme on hankalia rikkakasveja ja sain vinkkejä käyttää niiden tukahduttamiseen glyfosaattia, suljin korvani ja jatkoin kitkemistä. Ei todella mitään myrkkyjä meidän pihallemme!
Mökin myötä paneuduin kompostointiin. Vuosi sitten hankimme lämpökompostorin, jonne kannoin koko viime kauden huhtikuusta lokakuulle kaikki kotona tuottamamme biojätteet. Tykkään ajatuksesta omasta pienestä kiertotaloudestamme. Yritämme syödä kaiken mahdollisimman monipuolisesti, naatteja, lehtiä ja varsia hyödyntäen, ja sitten se, mikä ei tule syödyksi, muotoutuu mullaksi, jossa kasvaa uutta syötävää.
Oikeastaan vasta viime kesänä näin kunnolla, miksi kukkiakin tarvitaan, siis muutenkin kuin visuaalisista syistä (rakastan kukkia!). Olin hankkinut edellisenä vuonna laventelin ja tormäkukan taimia, ja viime kesänä ne kuhisivat mehiläisiä ja perhosia heinäkuun alusta syyskuun loppuun. Puutarhaan tarvitaan sekä pitkästi kukkivia kasveja että alkukeväästä kukkivia kasveja, jotta pölyttäjillä olisi ravintoa.
Niinpä tällä hetkellä suurin syyni ostaa luomua on luonnon monimuotoisuuden tukeminen tai kääntäen luontokadon torjuminen. Luomupelloilla lajikirjo on aina isompi kuin tavanomaisessa viljelyssä. Mitä enemmän maailmassa on lajeja, sitä paremmin se pystyy taistelemaan kaikenlaisia uhkia vastaan. Kukaan ei tiedä, mitä lajien sukupuuttoon kuolemisesta seuraa.
Luomutuotteet on helppo bongata kaupasta luomumerkistä, vihreästä lehtikuviosta. Viime kauppareissulta ostin seuraavia luomutuotteita:
Punajuuria
Ah, rakastan punajuuria! Ostan niitä aina kerrallaan isomman satsin, paahdan uunissa ja käytän viikon mittaan. Yhdelle pellille mahtuu sopuisasti kilo lohkottuja punajuuria. Ilmavuus on hyväksi, jotta punajuuret paahtuvat eivätkä keity. Paahdetut punajuuret käyvät moneen: salaattiin, lisukkeeksi sellaisenaan, sosekeiton pohjaksi, punajuuririsottoon, punajuuritahnaan… Valtavan monta mahdollisuutta!
Pienet punajuuret vain halkaisen, isommat leikkaan joko neljään, kuuteen tai kahdeksaan osaan koosta riippuen ja levitän ne pellille. Sitten vain öljyä ja suolaa ja 200-asteiseen uuniin puoleksi tunniksi. Punajuurten paistoaika vaihtelee koon mukaan, joten isompia pitää kypsentää pidempään. Helppo tapa tarkistaa kypsyys on tökätä terävä veitsi isoimpaan punajuuripalaan. Jos veitsi uppoaa mielellään, punajuuri on kypsää. Jos veitsi kinnaa vastaan, jatka kypsentämistä.
Sipulia
Haluaisin niin kovasti, että sipulia ajateltaisiin ennemmin raaka-aineena kuin mausteena (vaikka tokihan se on mausteena täydellinen). Juuri nyt ostan etenkin punasipulia, joka on taivaallista uunissa paahdettuna. Lisään sen punajuurten kanssa samalle pellille, kun punajuuret ovat esipaistuneet vartin. Sipuli kannattaa pyöräyttää öljytilkassa ja ripauksessa suolaa ennen uuniin laittamista.
Punasipulia kannattaa myös pikkelöidä. Klassisesti se tapahtuu etikan, suolan ja sokerin seoksella, mutta itse pikkelöin lisäämällä hyvin ohueksi viipaloidun ja käsissä rutistellun punasipulin joukkoon sitruunaa ja ripauksen suolaa. Sitruuna kypsyttää sipulin vieden sen pahimman äreyden mutta toisaalta tuoden mukanaan raikasta hapokkuutta. Tämä pikkelöity punasipuli käy vaikka mihin: salaattiin, voikkarin päälle, hodarin väliin, pizzaan…
Lehtikaalia
En oikein aiemmin ymmärtänyt kohkausta lehtikaalin ympärille, mutta sitten aloin viljellä sitä itse ja ymmärsin sen hienouden. Satoa saa pitkälle syksyyn hyvin luotettavasti. Tosin tänä vuonna perhosen toukat popsivat suurimman osan sadostani, tämä kuuluu kotiluomuviljelyn luonteeseen.
Lehtikaali sopii moneen, mutta tähän aikaan vuodesta siitä saa erityisen herkullisen salaattipohjan. Jotta lehtikaali toimii tässä muodossa, se pitää käsitellä oikein. Lisää kulhoon sitruunamehua ja suolaa, revi perään pesty ja kuivattu lehtikaali ilman lehtiruotoja (ne voit säästää ja käyttää wokkiin tai kasviscurryyn) ja hiero menemään ronskein ottein. Hierottu lehtikaali rentoutuu ja maistuu mehukkaalta.
Tilliä
Suomessa tilli kuuluu vain kalakeittoon, mikä on sääli, niin hienosta mausteesta on kyse. Punajuuri ja tilli sointuvat kauniisti yhteen.
Sitruuna
Aina jääkaapissani. Kun ostaa sen luomuna, voi huoletta käyttää kuorenkin, jossa on valtavasti makua.
Turkkilaista jogurttia
Vaikka käyttämiemme maitotuotteiden määrä on vähentynyt, turkkilaista jogurttia meillä on tosi usein jääkaapissa.
Auringonkukansiemeniä
Meillä on aina ruokakomerossa siemeniä, joista saa kivaa rapeutta salaatteihin, risoton päälle, keittoihin. Ja leivonnassakin ne ovat mainioita!
Kun uuni on muutenkin kuumana, paahdan siemenet siellä. Tippa öljyä siementen joukkoon, suolaa, pippuria ja maustetta jos haluat, jeera on itsestäni hyvää. Hyvä lämpötila on 175 astetta. Paahda siemeniä, kunnes ne alkavat ruskettua kauniisti, noin kymmenen minuuttia. Sekoittele siemeniä muutaman kerran, jotta ne eivät pääse palamaan. Kun valmiiksi paahdettuja siemeniä on purkissa, niitä on tosi helppo lastenkin ripotella sinne ja tänne.
Kuutta viljaa sisältäviä sämpyläjauhoja
Hurahdin muutama vuosi sitten hapanjuurileivontaan. Villihiivalla leipominen on jännittävää ja palkitsevaa ja opettaa nyöryyttä ja epävarmuutta. Ja leipä on uskomattoman herkullista! Ruokin juurta vain ja ainoastaan luomujauhoilla. Luomujauhoissa on luontaisesti parempi bakteerikanta, mikä auttaa juurta pysymään paremmin kunnossa. Omat juureni ainakin voivat erinomaisesti.
Viime aikoina olen innostunut leipomaan hapanjuurella vuokaleipää, johon käytän tosi monipuolisesti jauhoja. Tämän aarteen reseptiin palaan myöhemmin.
****
Kotona esivalmistelin ostokseni ja tein niistä syyssalaatin tillikastikkeella. Katso resepti alta!
Suositko sinä luomua?
****
Tämä materiaali on tuotettu Euroopan unionin tuella. Sisällössä esitetään sisällön tuottajan näkemyksiä ja ainoastaan hän on vastuussa sen sisällöstä. Euroopan komissio ja kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto (Chafea) ei vastaa mistään sisällön sisältämien tietojen käytöstä.
Lisää herkkuja punajuuresta
Punajuuririsotto on yksi lastemme lempiruoista.
Punajuurisipsit tunnetaan meillä myös nimellä prinsessasipsit.
Punajuuritahna toimii niin leivän dippinä kuin pastakastikkeenakin.
3 kommentit
Lehtikaali on mainio kotipuutarhurin kasvi. Meillä on yksi tuossa takapihalla isossa ruukussa vieläkin, siis marraskuussa Savon korkeuksilla. Parit lumetkin jo käyneet ja pikkupakkasia, mutta siellä se porskuttaa. Toissapäivänä viimeksi hain lehtiä wokin sekaan. Paremmin kasvaa näin syksyllä kun ei ole ötököitä.
Lehtikaali on kyllä aivan huippu! Ensi kesänä laitan ihan sitä tavallista.
[…] jo viime syksynä tehdä yhteistyötä Luomumerkin ja Pro Luomun kanssa. Olen todella iloinen siitä, että tänä vuonna yhteistyö […]