Viidakkokurkku: mikä ihme se on ja miltä se maistuu

17,K

Viidakkokurkku on vilahdellut viime viikkoina usein Instagramini stoorien puolella, ja joka kerta olen saanut kyselyiden vyöryn. Mikä se on, mille se maistuu, mistä sitä voi ostaa ja missä kasvattaa. Niinpä päätin koota tänne blogin puolelle tietopaketin tästä suloisesta minikasviksesta.

Kaikki alkoi viime elokuussa Nolla-ravintolassa, jossa eteeni kannettiin jotakin suloista ja hyvänmakuista. Tarjoilijaa tentattuani kävi ilmi, että kyseessä oli viidakkokurkku, jollaisesta en ollut koskaan kuullutkaan. Aikani googlattuani päätin, että tätä on saatava omalle mökille tulevana kesänä.

Mikä ihmeen viidakkokurkku?

Viidakkokurkku on alkujaan eteläamerikkalainen köynnöskasvi. Sen kasvutapa on voimakas, ja se kasvaa parhaimmillaan kolmemetriseksi.

Miksi se näyttää ihan melonilta?

Viidakkokurkku totta tosiaan näyttää Lol-nuken vesimelonilta. Kurkku ja meloni ovat sukulaiskasveja, mikä on helppo nähdä viidakkokurkusta.

Mistä viidakkokurkkuja voi ostaa?

En tiedä, että kukaan myisi viidakkokurkun hedelmiä (huikkaa jos tiedät toisin), enkä ole sellaisen taimiakaan nähnyt. Mutta itse voi kasvattaa niitä. Omat siemeneni tilasin viime keväänä Hyötykasviyhdistyksestä. Kylvin siemenet toukokuun alussa mökin sisälle, mutta koska silloin tuli se karmean kylmä takatalvi, siemenet eivät itäneet kuin vasta ilmojen lämmettyä joskus toukokuun puolivälissä. Taisin laittaa itämään neljä siementä, joista lopulta kaikki itivät ja kasvoivat taimiksi. Pikkutaimet saivat kasvaa mökin sisällä, kunnes säät lämpenivät.

Miten viidakkokurkun saa kasvamaan?

Siemenpussin kyljessä kerrottiin, että viidakkokurkku viihtyy lämpimässä, joko kasvihuoneessa tai oikein suojaisessa paikassa ulkona. Niinpä päätin hajauttaa riskin. Yhden taimen istutin multapussiin kasvihuoneen perälle, kaksi ulos jättimäiseen saviruukkuun kasvihuoneen ulkopuolelle mökkitontin lämpimään ja suojaisaan kohtaan. Ulkona kasvavien taimien päälle viritin keppien avulla harson, sillä kasvi on arka sekä paahteelle että kylmälle. Kasvualustaksi laitoin mullan lisäksi palanutta hevosenlantaa ja kompostimultaa. Kesän mittaan lannotin sekä kasvihuoneen kurkkua että ulkoversioita puoliksi palaneella kompostimullalla. Koska viidakkokurkku kasvaa voimakkaasti köynnöstäen, sille viritettiin tuet kepeistä ja juuttilangoista.

Koska sitä pääsee syömään?

Viidakkokurkku on siitä kiva, että satoa kypsyy heinäkuusta alkaen aika tasaisesti. Pussin kyljessä satoa lupailtiin valtavasti, aivan näin ei käynyt, mutta aivan riittävästi satoa on tullut. Pikkuruiset viidakkokurkut kerätään muutaman sentin mittaisina. Kasvihuoneessa satoa tuli enemmän kuin ulkona, mikä ei ollut yllätys.

No mille se sitten maistuu?

Maku on happamampi kuin tavallisessa kurkussa, joten mikään lasten napostelujuttu tämä ei ole, toisin kuin vaikkapa kirsikkatomaatit.

Miten sitä syödään?

Parhaimmillaan viidakkokurkku on minusta pikapikkelöitynä eli pulikoituaan hetken etikka-sokeri-suolaliemessä. Pari kertaa maustoin lientä tuoreella korianterilla, mikä oli tosi kiva lisä. Tyhjensimme jo ensimmäisen chilikurkkupurkin ja päätin kokeilla, voisiko viidakkokurkut pikapikkelöidä tässä samassa liemessä ja syödä äkkiä pois. Onnistui, lopputulos oli todella herkullinen.

Lisäksi olen napsinut kurkkuja ihan sellaisenaan ja pilkkonut salaatteihin. Tilkka oliiviöljyä, sitruunaa ja murennettua fetaa on ollut paras salaattikombo.

Toimisi muuten varmasti aivan loistavasti kurkku-gt:ssä!

Suositteletko?

Ehdottomasti! Kasvi tuntuu ainakin tämän yhden kesän kokeilun perusteella olevan mutkaton ja luotettava. Satoa saatiin ilman ylimääräisiä ponnisteluita, ja kurkku on niin kovin kaunis lisä salaatteihin. Ehdottomasti ensi vuonna uudestaan.

****

Onko viidakkokurkku sinulle tuttu juttu? Kommentoi alle!