Puutarhakesä 2021 alkaa olla ohitse ja on tullut aika vetää yhteen, miten se meni. Ei aivan yhtä ylenpalttisesti kuin viime vuonna, mutta aika mukavasti kuitenkin!
Tomaatit
Tomaatit ovat yhä tärkein tuote puutarhassamme, näin myös tänä vuonna. Kasvihuoneessa meillä kasvoi kuutta eri kirsikkatomaattilajiketta: tuttuja ja luotettavia Sungoldia, Yellow Submarinea, Zuckertraubea ja Rosellaa sekä tämän vuoden kokeiluja Black Cherryä ja Gardener’s Delightia. Ensimmäiset tomaatit kypsyivät jo juhannuksena, ja pääsatokausi osui mukavasti kesälomalle. Söimme joka päivä tomaatteja, mikä oli aivan ihanaa.
Kasvihuone oli tänä kesänä kauhean kuuma niin tomaateille kuin niiden hoitajallekin, ja varkaiden poisto jäi vähän hunningolle. Tämän ansiosta saimme tänä vuonna kaksi tomaattisatoa: syyskuun puolivälin jälkeen olemme hakeneet joka viikko ison pöntöllisen kypsiä pikkutomaatteja.
Tämän vuoden tomaattikokeilu oli laittaa pari taimea ruukussa mökin lämpimälle seinustalle. Niistä Black Cherry -taimi oli todella epäonninen: se katkesi peräti kaksi kertaa kauden aikana. Teippasin sen molemmilla kerroilla maalarinteipillä ja kas, taimi ei ollut milläänsäkään vaan tekaisi jättisadon. Kypsymään se ei ulkona ehtinyt, mutta sisälle kerätyt Black Cherry -tomaatit ovat kypsyneet todella kiltisti. Tykkään myös tomaatin koosta, joka on pikkutomaatin ja tavallisen tomaatin välimaastosta. Toinen ulos päässyt taimi oli kaverilta saatu kirsikkatomaatti Favorita. Sen sato kypsyi myöhään, ja ensimmäiset hedelmät saimme maisteluun vasta syyskuun alussa. Ne olivat todella makeita. Ylipäänsä seinustalla kasvattaminen sujui paremmin kuin muualla tontilla, joten laittanen ensi vuonnakin tomaatteja seinustalle.
Tomaatinkasvatusvinkkejä jaoin tänä vuonna kumppanini Biolanin kanssa, täältä pääset lukemaan niitä. Niillä opeilla toimin taas ensi keväänä, rrrrrrakastan tomaatteja.
Kurkku
Tomaattien lisäksi rakastan yli kaiken omia kasvihuonekurkkuja, joten kurkuntaimiakin meillä kasvoi tuttuun tapaan kolme. Laitoin tutun ja turvallisen Femspotin siemenet multaan toukokuussa, mutta itäminen kesti jostain syystä pitkään. Silti taimet tekaisivat luotettavasti parhaimman satonsa kesälomamme aikaan, minkä ansiosta söimme kurkkua kilokaupalla. Kasvihuonekurkun kirous on kuitenkin vihannespunkki, joka tulee siihen uskollisen luotettavasti joka kesä heinäkuun lopussa. Näin myös tänä vuonna, enkä tänä vuonna viitsinyt taistella vastaan vaan otin sen, mikä eteen tuli.
Conny-avomaankurkkua meillä kasvoi tänä vuonna poikkeuksellisesti neljä taimea: yksi isossa ruukussa ja kolme lavassa. Tämä sato onnistui tänä vuonna erinomaisesti. Tein chilikurkkuja purkkikaupalla jääkaappiin, ja meillä on vieläkin jääkaapissa pari tuoretta kurkkua odottamassa pääsyä salaattiin. Avomaankurkut olivat meillä ensimmäistä kertaa lavassa, mikä onnistui paremmin kuin uskoin. Ensi vuonna uudestaan. Tosin jouduin siirtämään mansikan taimet marjapensaiden juurelle kurkkujen tieltä. Tämä ei ollut kovin menestyksekäs siirto, sillä emme nähneet kuin yhden kypsän mansikan koko kauden aikana, ne menivät uudessa paikassaan parempiin suihin.
Pavut
Vihreät pavut ovat hiipineet vaivihkaa puutarhani suosikkikasvikseksi. Viljelin niitä tänä vuonna toista kertaa lavassa, ja olen aivan ihastunut. Pavut tuottivat todella suuren, tasaisen sadon heinäkuun lopulta syyskuun loppuun, ja söimme niitä milloin minkäkin ruoan kanssa ja eniten sellaisenaan. Ihania!
Tänä vuonna meillä kasvoi ruukussa myös ruusupapua. Sen kukinta alkoi vasta heinäkuun lopussa ja ensimmäiset pavut ilmestyivät vasta elokuun lopussa. Sato jäi vaatimattomaksi, mutta ensi vuonna uudestaan. Ymmärsin, että muillakin ruusupapu on viivästynyt tänä vuonna viikkoja tavallisesta.
Yrtit
Tämä kesä ei ollut yhtä menestyksekäs yrttikesä kuin aiemmat. Basilika epäonnistui kasvihuoneessa täydellisesti, mikä hämmästyttää ja surettaa. Näin ei ole käynyt koskaan aiemmin. Epäilen syypääksi harsosääskiä, jotka olivat tomaattien kiusana toukokuussa ja joita häädin tilaamalla petopunkkeja. Harsosääsken toukat syövät kasvien juuria ja ovat etenkin pienille taimille kohtalokkaita. Sääsket yrittivät syödä myös pavun taimet, mutta ne tokenivat päästessään ulos.
Ulkona lavassa kasvoi hyvin lehtipersilja, kuten aina, ja yllättäen myös tilli, joka aikaisemmin on ollut vaikea. Korianterisato jäi vaatimattomaksi. Timjamia laitoin siemenistä, mutta ne eivät kasvaneet lainkaan, toisin kuin muina vuosina. Paras sato oli salviassa, jonka olen istuttanut kaupan valmiista ruukusta muutama vuosi sitten ja joka kasvaa porskuttaa. Tänä vuonna se oikein ryöpsähti ja levittäytyi lavan päätyyn. Salviasatoa riitti koko kesäksi ja vielä pakastimeen. Myös voi-salviakastiketta olemme syöneet eri paikoissa ylenpalttisesti.
Lehtikaali
Lehtikaalin taimia sain tänä vuonna mökkinaapurilta. Ne kasvoivat ihan hyvin mutta olivat jostain syystä kaiken maailman pörriäisten mieleen niin, että vasta nyt olemme saaneet muutamia reiättömiä lehtiä.
Palmukaalia laitoin kasvamaan edellisen vuoden tapaan siemenistä itse, mutta ne eivät nyt jostain syystä kasvaneet lainkaan vaan kituuttivat koko kesän pikkutaimina.
Perunat
Perunat kasvoivat tänä kesänä todella hyvin. Syy lie se, että tänä vuonna tsemppasin ja multasin ne peräti kolmeen kertaan.
Marjapensaat
Heinäkuun kuivuus (ja hyvin laiska kastelu) häiritsi kaikkia marjapensaitamme, mutta silti saimme kelpo sadon valkoherukoista, punaherukoista ja ilokseni myös viherherukasta, joka aiemmin on antanut vain yksittäisiä marjoja. Mustaherukka on koko puutarha-alueellamme vaikea, mutta silti sain riivittyä kasaan litran joulun mustaherukkalikööriä varten.
Vadelmat ja karhunvatukat söimme tänä vuonna pientä hillosatsia lukuun ottamatta sellaisenaan. Niitä oli vähemmän kuin viime vuonna mutta kuitenkin ihan mukavasti.
Tänä kesänä perustimme mustikkamaan mökin takana olleeseen pöheikköön, jonne saimme tungettua peräti seitsemän taimea. Toivon niin kovasti, että saisimme niistä satoa, pensasmustikat ovat herkullisia.
Luumut
Rakastan, r a k a s t a n keltaluumua, ja tein voitontanssin tajutessani, että pihallamme kasvaa sellainen. Keltaluumu kuitenkin antaa satoa sangen kohtuullisesti. Joka toinen vuosi muutaman luumun, joka toinen vuosi muutaman litran. Tänä vuonna oli runsaamman sadon vuoro, ja söimme jokaisen luumun ihan sellaisenaan.
Oi kunpa saisin pihaan toisenkin luumupuun. Rakastan myös tavallista luumua, sellainenkin olisi ihana…
****
Miten sinun puutarhakesäsi meni? Kerro alla, olisi kiva kuulla!
Lue lisää puutarhajuttuja
Halusin pihan, mies ei, joten ratkaisu oli siirtolapuutarhamökki
Vuodessa 2020 parasta oli puutarha.