Hapanjuurileipä on ollut ehkä toivotuin reseptini kautta aikojen. Samaan aikaan olen jännittänyt sen kirjoittamista kaikkein eniten. Mutta nyt ja tässä se tulee, seitsemän vuoden opit, olkaa hyvät!
Olen julkaissut hapanjuurileivonnasta kirjan, Helpomman hapanjuurileivonnan käsikirjan (Readme 2024). Siinä avaan omaa leivontatapaani mahdollisimman yksinkertaisesti ja seikkaperäisesti. Kirjassa on monenlaisia hapanjuurireseptejä: tietenkin erilaisia rapeakuorisia leipiä, mutta myös sämpylöitä, peltileipää, laatikkoleipää, rieskoja, pizzaa, lettuja, vohveleita… Jopa makeat suklaakeksit!
Kirja saatavilla kirjakaupoissa ja kirjastoissa ympäri maan. Lisäksi voit tilata sen esimerkiksi Kirja.fi-kirjakaupasta.
Johdanto
En halua mystifioida asiaa, mutta vaalean hapanjuurileivän tekeminen on eri asia kuin mikään muu leivonta. Se ei ole varsinaisesti vaikeaa, mutta villijuuren käyttäminen tekee hommasta epävarmaa, hidasta ja vaikeasti reseptiksi kirjoitettavaa. Ei ole mitään takeita, että homma onnistuu ensimmäisellä kerralla tai toisella tai kolmannellakymmenellä kerrallakaan. Tai sitten onnistuu loistavasti, kuka tietää! Että näillä johdannoilla sittten…
Sain oman juureni valmiina ystävältäni, ja lähdin liikkeelle hapanjuurisämpylöistä. Kun olin harjoitellut niillä menestyksekkäästi muutaman kuukauden, siirryin hapanjuurileipään. Se osoittautuikin sämpylöitä kinkkisemmäksi tapaukseksi. Alkuun leivät kohosivat liikaa tai liian vähän, tai niissä oli liikaa jauhoja tai liian vähän, tai ne repesivät ihan miten sattuu tai jäivät raaoiksi. Maku oli kuitenkin joka kerta erinomainen, mikä kannusti jatkamaan. Tämä siis kaikille lohdutuksen sanana: vaikka hapanjuurileipä näyttäisi miten rumalta tahansa, todennäköisesti se on syömäkelpoista, jopa erinomaisen herkullista.
Olen pyrkinyt tekemään leivän tekemisestä mahdollisimman mutkatonta, suoraviivaista ja vähän toimia vaativaa, jotta olen saanut sen mahdutettua elämääni. Tässä mahdollisimman tarkasti avattuna, mitä teen.
Taikina alulle ruoanlaiton lomassa
Yleensä teen taikinan viiden kuuden maissa illalla, siis samalla kun yleensä häärään muutenkin keittiössä, ja paistan aamulla. Tämä rytmi on sopinut hyvin ainakin viime aikoina. Voi olla, että aikataulua joutuu säätämään talvella, jolloin meillä on sisällä aika viileää.
Tositoimiin suoraan jääkaapista
Tällä hetkellä minulla on kaksi juurta, joista toinen on se ystävältä saatu, toinen tästä alkuperäisestä monistettu. Leivon juurilla vähintään kerran viikossa, joten en herättele niitä mitenkään etukäteen. Yksinkertaisesti vain tyhjennän suurimman osan juuresta taikinakulhoon ja jätän juuripurkkiin silmämääräisesti arvioiden puolisen desiä vanhaa juurta. Sitten lisään purkkiin tilalle 150 grammaa vettä ja 150 grammaa luomuvehnäjauhoja eli ruokin juuren, ja laitan purkin takaisin jääkaappiin. Näin ollen minulle ei kerry jämäjuurta, josta monet hapanjuurileipurit puhuvat, vaan kaikki käytetään leipään tai mitä muuta nyt ikinä olenkaan tekemässä.
Leipää varten juurta kertyy siis noin 250 grammaa juurta. Joskus määrä voi olla pienempi, jos olen vaikka antanut jollekin juurta tai vaikka tehnyt banaanikärpäsansan, joskus suurempi, jos jääkaapin juuri alkaa lisääntyä jätettyäni purkkiin parilla kertaa liikaa vanhaa juurta. En ole huomannut, että siitä olisi seurannut mitään ihmeellistä.
Haaleaa vettä kiitos
Juuren joukkoon lisään 500 grammaa vettä. Kyllä, hapanjuurileivonnassa jopa vesikin mitataan grammoina. Vesi on haaleaa, ei kuumaa muttei kylmääkään.
Suurin osa vehnäjauhoja
Juuren joukkoon lisään kaurahiutaleet, ruisjauhot ja vehnäjauhot. Kaurahiutaleet lisään ihan sellaisenaan kuivina, en kalttaa niitä eli anna niiden turvota etukäteen kuumassa vedessä. Ruisjauhoja tulee vain pikkuisen, ja suurin osa on vehnää. Yleensä leivon lähikaupan perusluomuvehnäjauhoilla, mutta aina välillä ostan pienten myllyjen jauhoja. Kun olen käyttänyt Strömsbergin Myllyn tai Krannin tilan jauhoja, leivistä on tullut rakenteeltaan erityisen hyviä. Kuivia aineita tulee yhteensä 670 grammaa. Kyllä vain, nyt on tarkka mitta, niin että itseänikin naurattaa. Viime aikoina olen laittanut kaurahiutaleita 120 grammaa, 50 grammaa ruisjauhoja ja loput sitten 500 grammaa vehnää. Näillä suhteilla saa ihanan sitkaan leivän. Vehnäjauhon osuutta voi vähentää ja muiden lisätä, mutta se vaikuttaa rakenteeseen. Jos haluat tehdä hapanjuurileivän muista viljoista, voi olla hyvä idea paistaa leipä vuoassa, jolloin se pitää paremmin muotonsa.
Pari minuuttia plus pari minuuttia
Annan yleiskoneen vaivata ainekset sekaisin, pari minuuttia, ja sitten heitän joukkoon suolan ja annan koneen sekoittaa senkin. Sitten siirrän taikinan öljyttyyn kulhoon.
Kun taittelet, leivän rakenne on parempi, mutta ilmankin selviää
Nyt on kaksi vaihtoehtoa. Jos en ole kotona, yksinkertaisesti annan taikinan seisoa peitettynä huoneenlämmössä sellaisenaan muutaman tunnin, kunnes taikina on suunnilleen kaksinkertainen alkutilanteesta. Jos olen kotona, teen taikinalle niin sanotut taittelut noin puolen tunnin välein: työnnän leipurinlastan kulhossa olevan taikinan reunan alle, venytän sitä kohti keskustaa ja painan taikinan keskustan päälle ja toistan, kunnes koko taikinalle on tehty sama. Tätä teen muutaman kerran illan aikana, kunnes taikina on kohonnut noin kaksinkertaiseksi. Jos taittelut tekee, leivän rakenne on parempi, sitkaampi. En katso taitteluita kellosta vaan teen kun muistan. Aikaa yhteen taittelukertaan menee alle minuutti.
Olen huomannut, että on huoneenlämmössä parempi antaa leivän kohota mieluummin liian vähän kuin liian paljon. On turvallisempaa lykätä leipä jääkaappiin vähän liian vähän kohonneena kuin liikaa kohonneena.
Pyöritä pyöritä
Kun leipä on kohonnut, on vuorossa leivän ulkonäön kannalta kriittisin vaihe: muotoilu. Tässä on ideana saada leivän pinnasta ikään kuin tiivis, jotta leipä säilyttää muotonsa uunissa. Jos olen tehnyt taikinan viiden kuuden maissa, tämän aika on yleensä kymmenen yhdentoista aikaan illalla eli teen tämän juuri ennen nukkumaanmenoa. Aikaa tähän vaiheeseen menee kymmenen minuuttia.
Teen yhdestä taikinasta kaksi leipää, joten jaan taikinan kahtia jauhotetulle pöydälle. Sitten levitän taikinan mahdollisimman hellävaraisesti suorakaiteen muotoiseksi, aivan kuin alkaisin tehdä korvapuusteja. Sitten taitan molemmat pitkät sivut kohti keskustaa ja sitten samoin myös lyhyet sivut. Nipistän tai ennemmin puristelen saumat kiinni, käännän leivän ylösalaisin, niin että saumapuoli jää alaspäin, ja sitten alan pyörittää leipää akselinsa ympäri lastan avulla. Tämäkin kuulostaa mystiseltä, mutta tätä samaa muotoiluliikettä teki kyllä jo äitini omille (tosin rukiisille) hapanjuurileivilleen, kun olin lapsi.
Kaksi pitkulaista koria
Kohotan leivät pitkulaisissa kohotuskoreissa, koska minusta pitkulaista leipää on mukavampi leikata. Itse muotoilen leivät aika pyöreiksi, mikä ei ole haitannut, pitkulaisessa korissa ne kyllä valuvat oikeaan suuntaan. Levitän korin pohjalle puhtaan keittiöpyyhkeen, jonka jauhotan kevyesti, jotta raaka leipä lähtee helpommin irti. Ohuen jauhokerroksen saa pikkuruisella siivilällä tai teesihdillä. Sitten asetan leivänpötkylät koreihin saumapuoli alaspäin.
Yöksi jääkaappiin
Nostan korit jääkaappiin yöksi mieluiten aika alhaalle, jossa on kylmempää. Sitten vain odotan, että jääkaappi tekee taikojaan ja hapanjuurileipä on kohonnut sopivasti.
Sormitesti kertoo, onko jo aika
Aamulla kurkkaan, miltä leivät näyttävät. Teen simppelin sormitestin: kun leivän pintaan tökkää sormella kuopan ja se palautuu, hapanjuurileipä on valmis paistettavaksi.
Valmistele kiuas
Napsautan uunin päälle (250 astetta), jätän pellin kuumenemaan ja nostan uunin pohjalle teräskulhon, siitä tulee leivän kiuas. Joskus kuulee vinkkejä, että uunin höyryaukot pitäisi tukkia, mutta niin ei pidä tehdä, se on on paloturvallisuusriski.
Kylmästä tulikuumaan
Kun uuni on kuumentunut, nostan pellin uunista ja leivän jääkaapista ja kumoan leivän pellille mahdollisimman varovasti, jotta se ei pääsisi putoamaan. Varovaisuutta, pelti on kuuma ja ainakin omat näpit vaarassa palaa!
Vino viilto
Viiltäminen on paitsi ulkonäköasia, ohjaa leipää kohoamaan fiksusta kohdasta. Jauhotan leivän pinnan vehnäjauhoilla (riisijauho olisi parempi, sillä se ei kuulemma rusketu uunissa) ja sitten viillän leivän sivuun partakoneenterällä 45 asteen kulmassa syvän viillon.
Kevyt suihku ja kunnon löylyt
Vielä yksi asia, ennen kuin leipä on valmis uuniin: suihkutan pintaan suihkepullolla vettä.
Nostan pellin varovasti uuniin, jotta pelti ei tärähtäisi, ja heitän leivälle löylyä eli kaadan teräsasiaan muutaman desin vettä. Sitten luukku kiinni, lämpötila 225 asteeseen ja eikun odottamaan.
Valmis hapanjuurileipä kumisee pohjasta
Olen huomannut, että leipää kannattaa paistaa mieluummin liian kauan kuin liian vähän. Paistan yleensä ensin noin 40 minuuttia, minkä jälkeen avaan luukun ja päästän vesihöyryn pois. Näin hapanjuurileipä ei jää märäksi. Sitten jatkan paistamista vielä niin kauan, kunnes leipä on kauniin ruskea, yhteensä vajaan tunnin. Kypsän leivän pohja kumisee, kun sitä naputtelee sormilla.
Lopussakin pitää malttaa
Paistettu hapanjuurileipä saa jäähtyä ihan kaikessa rauhassa ritilän päällä loppupäivän. Yritän myös malttaa olla leikkaamatta sitä heti, sillä kuumaa leipää on mahdoton leikata siististi ja leipä paranee asettuessaan. Leipä on minusta parhaimmillaan, kun se on saanut jäähtyä pari tuntia. Kunnolla jäähtyneen leivän voit sitten nostaa leikkuulaudalle pystyasentoon, kuten vinkkasin, jolloin se on kuin tuoretta vielä seuraavanakin päivänä.
****
Miten sinä leivot hapanjuurileipäsi? Kerro alla! Ja tässä vielä resepti tai ehkä ennemmin toimintaohjeet!
Lue lisää hapanjuurileivonnasta
Lue miten oma hapanjuuri-innostukseni sai alkunsa ja tärkeimmät välineet.
Hapanjuurisämpylöistä on helppo lähteä liikkeelle.
Hapanjuureen tehty näkkäri koukuttaa sinutkin ja onnistuu laiskemmalla hapanjuurella.
Myös banaanikärpäset hullaantuvat hapanjuuresta!
39 kommentit
No lähdenpäs tästä kokeilemaan näillä ohjeilla!
Jee, toivottavasti onnistut!
Todellako siis juuresi on viikon jääkaapissa, ja kippaat sen suoraan kulhoon ja taikinaksi 🤔? Vai ymmärsinkö väärin? Mä ruokin juuren aina aktiiviseksi ennen taikinan tekoa.
Annan taikinan myös usein tekeytyä tunnin verran ennen suolan lisäämistä. Mutta mulla ei olekaan yleiskonetta.
Muuten mennään aika samalla kaavalla. Paras neuvo minkä mä olen saanut kiireisen arjen keskelle on se, että taikinan voi lykätä jääkaappiin odottelemaan melkein missä vaiheessa prosessia tahansa ja jatkaa sitten siitä mihin jäi, kun ehtii😅.
Ihanaa huomata, että tapoja on monia❣️
Juu, näin tosiaan on, että en ruoki juurta. Leipoosista riippuen juuri pääsee hommiin vähintään neljän, enintään seitsemän päivän välein. On kyllä varmasti joskus ollut pidempikin aika ja kaikki on mennyt ihan hyvin. Itse olen kokenut, että ruokkimisessa on jälleen yksi muistettava asia lisää täydelle kovalevylle 😀 😀
Itse olen myös leiponut hapanjuurileipää nyt puolisen vuotta ja aikalailla samoilla tekniikoilla kun itse nyt jaoit mutta aloin ihmettelemään paistoaikaasi. Itse paistan leipiä noin 30 minuuttia samassa lämpötilassa joten aloin nyt miettiä että olenko tehnyt jotain todella väärin 😅😂 leivät on kyllä olleet aina ihan kypsiä vaikka aika isoja kuitenkin ovat. Itselläni on kyllä käytössä paistovuoat että ehkä ne vaikuttavat kypsymisen nopeuteen? 😅 kivat kun jaoit vinkit leivän tekoon!
Uuneissa on eroja, omani tosiaan paistaa noin ja tykkään kyllä vetää leivän vähän sinne tummemman puolelle 😀 Tämä on ihana elämäntapa!
Mulla on omatekoinen juuri (koronakevään ajanvietettä) ja leipominen on juuri nyt leppoisaa. Mun ambitio on aika matala muotoilujen suhteen, joten siksi teen vuokaleipää ja koska perheen leivän kulutus on maltillista teen pienen taikinan (=yksi vuokaleipä).
Taikinaan heitän paljon siemeniä (auringonkukka pellavan, seesam, unikko) sekä ruisrouhetta ja vehnänalkioita (yhteen vuokaleipään tulee 150g juurta ja 300g vettä, 9g hiivaa, ”lisukkeita” noin puolisen desia kutakin ja jauhoja 375g, tai sen verran mittaan mutta lopullinen määrä on +-25g, taikinan fiiliksen mukaan). Mun rytmi on etätyöpäivissä aamuvetoinen, eli ruokin juuren aamusta ja sekoitan veden + kuivat aineet autolyysiin (vähän vehnäjauhoja säästän, että siemenet saa hyvin turvota). Kun juuri on ”valmista” (riippuen aloitusajankohdasta joko lounasaika tai iltapäivä) sekoitan juuren taikinaan, vaivaan vatkaimen taikinakoukulla niin kauan kun taikinasta tulee kiva pallo, lorautan hieman oliiviöljyä päälle. Sitten taikina saa hengata jonkun tovin huoneenlämmössä ja yöksi menee jääkaappiin. Seuraavana aamuna muotoilen taikinan vuokaan, annan kohota. Muistaessani laitan uunin päälle (250 asteeseen) ja kun leipä uunissa, niin lasken lämmön reiluun 200 asteeseen. Kunhan leipä on saanut vuoassa muotonsa, otan sen pois siitä ja tökkään lämpömittarin (tää on mahtava juttu, ei tartte vahtia). Kun sisälämpötila on 95-96 astetta, on leipä valmis. Täältä saatu säilytysvinkki leikkuulaudalla kokeiltu ja hyväksi havaittu (kiitos!).
Kiitos kun jaoit oman tapasi! Ja eikö olekin ihmeellinen se leikkuulautaniksi 🙂
Paistan leivän aina kuumassa valurautapadassa, 20 min kansi päällä ja 20-28 min ilman kantta kunnes väri on toivotunlainen. Ruokin jääkaapista otetun juuren aina vähintään kerran ennen taikinan tekoa ja jämäjuuren kippaan bioon, pannaritaikinaan tai (pinaatti)vohvelitaikinaan.
Miten sitä jämäjuurta jää? Mä siis ruokin juuren itsekin ennen taikinan tekoa (leivon ehkä kerran viikossa tai vähän harvemmin), mutta ei siitä mitään yli jää? Eli kun mulla on jääkaapissa 100g juurta ja taikinaan tartten 150g, niin lisään kulhoon juuren (100g) ja yhteensä 150g jauhoja ja vettä (sillai että juuren paksuus on sopiva). Tästä 150g menee leivontaan ja 100g kaadan takaisin lasipurkkiin (tai puhtaaseen lasipurkkiin) ja jääkaappiin.
Moni hapanjuurileipuri ei säilytä 100 grammaa juurta jääkaapissa vaan esim. 30 g ja silloin sinun tapauksessasi mahdollisesti ylijäänyt 70 g olisi sitten sitä jämäjuurta. Kun juurta ruokkii tuplasti, usein ensimmäiseen ruokintaan otetaan melko pieni määrä juurta esim. 15 g ja vettä ja jauhoja 30-45 g kumpaakin. Kaksi ruokintaa lisää villihiivan ja maitohappobakteerien määrää huomattavasti.
Kiitos tästä selvennyksestä! Pitäisi joskus kokeilla, minkälaista leipää tulisikaan tällä tuplatavalla 🙂
Mä en ole koskaan paistanut padassa, pitäisikin joskus tehdä niin!
Kiitos tosi paljon tästä. Meillä löytyi koronasiivouksen yhteydessä yllättävän paljon hengissä olevia jauhoja ja aloin tekemään sämpylöitä. Illalla taikina jääkaappiin ja aamulla uuniin. Toimii loistavasti. Pari kertaa piti kokeilla ja nyt on aika hyvä resepti löytynyt. Mutta ehkä kokeilen tätä juuren tekoa ja sitä kautta pääsisi eroon hiivasta. Kun aika, mitä käytetään on pieni, kohotusajan on taikina jääkaapissa.
Superisot kiitokset tästä leipäohjeesta. Olen aina tykännyt leipoa, mutta jostain syystä leivät eivät ole oikein onnistuneet. Ravintoloissa saa joskus hyvää leipää ja olen haaveillut, että osaispa itsekin tehdä. Joulun alla sain ystävältäni leipäjuuren ja vinkin tälle sivustolle. Ensin kun luin hapanjuuren ruokkimisesta sun muusta, niin ajattelin, että liian hidasta ja ei tuo ole mun juttu. Joululomalla oli kuitenkin aikaa kokeilla ja opetella. Aloitin saaristolaisleivästä, näkkäreistä ja sämpylöistä, mutta vasta tämä ihana leipä sytytti palon. Olen tehnyt muuten pilkulleen ohjeen mukasn paitsi en ole sumuttanut vettä leivälle ennen paistoa, kun en omista sumutinpulloa. Leivät onnistuvat joka kerta vaikka jonkin verran niissä on ollut eroja. Minulla on nytkin leivät paistumassa ja vesi kielellä tässä odotellaan, että päästään herkuttelemaan.
Kiitos viestistäsi, onpa ilo kuulla! Hapanjuurileivonta kyllä vie mukanaan 🙂
Huomenta Satu😀
Tänään taas tulossa hapanjuurileipää ulos uunista.
Kiitos hyvästä ohjeesta🙏 Olen saanut hyvät leivät monta kertaa 🤗
Onpa kiva kuulla, kiitos viestistäsi 🙂
Hei, ruishapanjuuresta tehdä myös vaaleaa leipää , onko kukaan kokeillut ? Itse olen olen tehnyt vain ruisleipää juuresta.
En näe tähän mitään estettä, kunhan juuri on vain virkeä 🙂
[…] Hapanjuurileipä askel askeleelta. Näin minä sen teen […]
Hei, ostin tänään hapanjuuren yhdestä pikkuruisesta leipomosta. Kotiin tultua etsin heti tämän sinun ohjeesi ja ryhdyin kokeilemaan. Kun lisäsin juureen (0,5 dl) 150g luomuvehnäjauhoja ja 150g vettä, taikinasta tuli melko jäykkää, mitä ihmettelin. Meniköhän nyt jokin pahasti pieleen? Onkohan juuri vielä pelastettavissa? Saamani juuri oli vetelää, tämä minun tekemäni ei todellakaan.
Moikka! Juuren ruokkimiseen on tosiaan monia tapoja. Monet ruokkivat juurta 1:1:1-suhteella eli saman verran juurta, vettä ja jauhoja. Mulla käytössä oma kaava: 50 g juurta, 150 g vettä, 150 g jauhoja. Tällä tavalla juuri on pysynyt todella hyvänä jo monta vuotta, kun se uudistuu kerralla niin paljon ja saa kunnolla ruokaa. Ja tällä omalla kaavallani valmis juuri on kuohkeaa ja venyvää, ei todella vetelää. Toivottavasti onnistut!
Tosi hyvin toimiva ratkaisu tähän vaalean juuren kanssa leivontaan. Olet oikea ”leivähengen pelastaja” ja ohje sopii minun ”mutkat-suoriksi”- tyyliin; tehdään vain oleellinen/välttämätön huolellisesti ja onnistutaan sillä. Kompuroin aiemmin pahoin noissa oikeaoppisissa määrissä , termeissä ja aikatauluissa. Vasta tämä sippelin tarkka ohjeesi vapautti minut onnistumisen iloon. Ja tiedoksi. Säilytin kopioannoksen juurta kylmiössä n 6- 7 asteessa puoli vuotta tiiviisti Tuppervaaran korkeassa kapeassa astiassa. Kun otin käyttöön kaadoin nesteen pois pinnalta ja poistin hieman tummempaa pintajuurta, jonka jälkeen elvytystä aika lailla 1:1 vesi: jauho elvyteellä. Erinomaisesti toimi.
Voi miten kauniisti kirjoitettu, tästä tuli tosi hyvä mieli. Kiitos kovasti ja iloa leivontaan!
[…] hoidan leivittämisen aina, ihan aina hapanjuurileivän muruilla, olenhan innokas hapanjuurileivän leipojanainen ja meillä on omia korppujauhoja yllin kyllin. Mutta sitten koulussa käytettiinkin pankojauhoja, […]
[…] tekeminen on vaaleaan hapanjuurileipään verrattuna hirmuisen helppoa. Sen kuin vain sekoittaa aineet kulhossa yhteen, peittää kulhon […]
[…] ja ainoastaan luomuvehnäjauhoilla, sillä niissä on luonnostaan parempi bakteerikanta. Sekoita leipätaikina (tai sämpylätaikina) illalla valmiiksi ja nosta sekin yöksi jääkaappiin. Aamulla pääset heti […]
[…] Oma vakioleipäni vaihe vaiheelta. […]
[…] satun olemaan mökillä taikinan luona, taittelen sitä aivan kuten leipätaikinaani muutaman kerran kohoamisen aikana. Se parantaa taikinan rakennetta. Mutta jos en ole taikinan […]
Moi! Pikkuhiljaa olen aloittelemassa juurileivontaa tarkoituksenani huomenna aloittaa kolmas leipä omaan juureen. Haluaisin tehdä seuraavalla kerralla leivän sinun ohjeesi mukaisesti ja mietin tässä, olisiko leivän mahdollista antaa kohota jääkaapissa kohotuskorissa lähemmäs vuorokauden eli onnistuisiko leivän paisto vasta seuraavana iltana töistä tullessa noudattaen muuten samaa aikataulua kuin sinun ohjeessasi? 🙂 kiitos jo etukäteen vastauksestasi! Sivusi on minulle luottopaikka löytää loistavia reseptejä 🙂
Moikka! Hapanjuurileivän kanssa on vaikea antaa yksiselitteisiä vastauksia 😀 JOS leipä ei ole päässyt kulhossa kohoamaan liikaa ja jääkaappi on tarpeeksi viileä, se kestää kyllä hyvin seuraavaan iltaan asti odottelemista. Mutta jos taikina sattuisi kohoamaan liikaa, siitäkin voi vielä saada kelpoleivän paistamalla padassa. Uskon kyllä, että onnistut!
[…] on tekemiseen jo vähän tatsia, on kiva päästä oppimaan ja kokemaan toisenlaisia tapoja tehdä. Satun hapanjuurileipominen vaikuttaa suoraviivaisemmalta kuin marttojen, ja lisäksi odotan kuola valuen vinkkejä hapanjuuren […]
Onko huono idea paistaa molemmat leivät kerralla? Liittyykö suositus yhden leivän paistamisesta kerrallaan siihen, että eivät tarttuisi toisiinsa kiinni, vai onko tässä joku muu ajatus takana?
Itse tosiaan pelkään sitä, että leivät tarttuvat toisiinsa, mutta jos pelti on iso ja leivät saa sinne tarpeeksi kauas toisistaan, ne voi hyvin paistaa yhdessä. Kotona en ole paistanut leipiä allekkain, mutta kokkikoulussa näin toki tehtiin.
Kiitos hyvistä ohjeista, eritoten ettei se nyt niin millinpäälle ole joka kohdassa onnistuakseen 🙂
Tuo jämäjuureton elämä herätti yhden kysymyksen: vaihdatko astian puhtaaseen joka kerta, silloin tällöin, et koskaan?
Meillä (tyttären kanssa taitaa olla pian neljäs leivontakerta. Joka kerta on tullut syötävää leipää ja se on saanut jatkamaan.
Haluan lisätä taikinaan siemeniä, tulevaisuudessa myös pähkinää. Mitenkähän ne pitää huomioida suhteessa jauhoihin?
Kiitos muistakin inspiroivista ohjeistasi!
Moikka! Ihana kuulla, että vinkeistä ja resepteistä on ollut iloa ja apua 🙂
Mä vaihdan juuren uuteen (ehdottoman puhtaaseen) purkkiin aina silloin tällöin. Ehkä kerran puolessa vuodessa?
Siemenet ja pähkinät eivät vaikuta jauhomäärään. Ne kannattaa lisätä taikinaan taitteluvaiheessa muutamassa erässä. Jos siis tekee taittelut 😀
[…] kaksi, joilla leivon säännöllisesti, noin kerran viikossa jotakin leipää: perinteistä levainia ja sämpylöitä mutta myös ruispaloja, peltileipää ja piirakkapohjiakin. Juuri on välillä […]
[…] olen käyttänyt You Tube videoita ja netistä löytyviä muitakin juurileivonta ohjeita mm. Satu Koiviston ohjeita. Juurella leivottu leipä on kyllä tekemisen väärtti. Maku on aivan muuta kuin hiivalla […]