Kesäkurpitsaletut: raasta pötkylä lettutaikinaan ja kesäkurpitsakriitikolle maistuu

21,6K

Kesäkurpitsaletut ilmestyivät elämäämme kesälomalla, kun olimme äitini eli mummin luona kylässä. Mummi haluaa aina paistaa lettuja lapsenlapsilleen, ja tällä kertaa siihen oli tilaisuus lounasaikaan ennen kuin jatkoimme matkaa eteenpäin seuraavaan kyläilykohteeseen. Koska mummilla ei ollut pinaattia eikä pellon laidan nokkosetkaan olleet enää pieniä ja sieviä, keksin lisätä taikinaan kesäkurpitsaraastetta ja sain ovelasti ujutettua ruokaan jotakin vihreää.

Mummi suhtautui ideaani vähän epäillen, mutta kun seitsemänvuotias esikoisemme pääsi maistamaan, huoli kaikkosi.

”Mummi, nämä ovat ihan parhaita lettuja”, esikoinen ylisti, vaikka hän ei olekaan kesäkurpitsan ylin ystävä.

Koska letut olivat menestys, olen päässyt käryyttämään niitä myös kaupungissa. En erityisemmin välitä lettujen paistamisesta kerrostalossa (keittiössä tuoksahtaa letuille vielä seuraavana päivänäkin ahkerasta tuulettamisesta huolimatta), mutta mitäpä sitä ei tekisi jälkikasvunsa eteen.

Kesäkurpitsaletut valmistuvat jopa helpommin kuin pinaatti- tai nokkosletut, sillä kesäkurpitsaa ei tarvitse esikypsentää lainkaan. Sen kun raastaa kesäkurpitsan karkeaksi raasteeksi ja hulauttaa tavallisen lettutaikinan sekaan. Kesäkurpitsaa ei tarvitse valuttaa, vaan nesteenkin voi hyvin lisätä taikinan jatkoksi.

Paistan omat lettuni kirpparilta pelastetulla ikivanhalla valurautapannulla, josta on ahkerassa käytössä muovautunut kuin pinnoitettu nykypannu. Sillä kuitenkin paistetaan vain lettuja ja kananmunia, jotta pinta pysyisi yhtä hyvänä. Kesäkurpitsalettuja paistaessani lisään pannulle sekä voita että öljyä. Voi on ihanan makuista, mutta se palaa helposti. Öljy taas kestää kovempia lämpötiloja, joten sekoittamalla rasvat saavuttaa molempien laatujen edut.

Lettujenpaistossa tärkeintä on, että letut ovat ohuita tai ainakin ohuehkoja. Siispä lisään taikinan kuumalle pannulle kauhalla munkkirinkilän muotoisesti. Sitten kääntelen pannua ilmassa niin, että taikinaa valuu suunnilleen joka kohtaan ja väännän levyn keskilämmölle. Letun pitää antaa paistua kaikessa rauhassa, eikä sitä kannata sorkkia liian aikaisin. Ohutteräinen lasta on tässä loistava työväline. Ensimmäinen lettu toki hajoaa, käännettäessä se on se ensimmäisen letun kirous.

Letut ovat parhaimmillaan kuumina, joten kun ryhdyn paistohommiin, huikkaan lapset käsipesulle ja lettuja vartomaan. Pöytään nostan muussattuja puolukoita, hienonnettua ruoho- tai kevätsipulia tai vaikka savulohta. Tai sitten syömme letut ihan sellaisenaan.

Minkä kanssa sinä syöt suolaiset letut? Kommentoi alle, olisi kiva kuulla!

PS. Joko ehdit tehdä kesäkurpitsapihvejä? Niistä tuli aivan valtaisa hitti, ja Maikkari teki niistä jopa jutun 😀

Kesäkurpitsaletut

Printtaa

Annoksia: Noin 12 kpl Valmistelut: 1 tunti Odotus: 20 minuuttia 20 minuuttia

Nutrition facts: 200 calories 20 grams fat

Tähdet 3.8/5

( 17 äänesti )

Ainekset

• 1 tavallisen kokoinen kesäkurpitsa (noin 300 g grammaa)
• 2 kananmunaa
• 5 dl maitoa (ei rasvatonta)
• 1 tl suolaa
• 2 1/2 dl vehnäjauhoja
• voita ja öljyä paistamiseen

Tee näin

1. Raasta kesäkurpitsa karkeaksi raasteeksi esimerkiksi lautasen päällä, niin siitä irtoava neste ei mene hukkaan.
2. Sekoita kulhossa kananmunat, maito, suola ja vehnäjauhot kierrevatkaimella. Lisää kesäkurpitsaraaste nesteineen. Anna taikinan turvota puolisen tuntia.
3. Paista letut (valurauta)pannulla öljyn ja voin seoksessa keskilämmöllä. Syö heti esimerkiksi puolukkahillon kanssa.

Psst!

Taikina on isohko ja siitä saattaa jäädä muutama ekstralettu. Jos haluat käryyttää vähemmän, taikinan voi hyvin puolittaa.