Leikkuulauta: toivepostaus! Mitä leikkuulautoja käytän ja miksi. Parhaat vinkit!

7,5K

Kaupallinen yhteistyö: Victorinox (maahantuoja Mastermark Brands)

Leikkuulauta, mikä olisi paras ja miksi? Tämä kysymys on toistunut juttutoiveissanne pitkään. Iso kiitos kärsivällisyydestä, postaus on viimein tässä!

Olen leikkuulautojen sekakäyttäjä sekä materiaalin että koon puolesta. Minulla on myös tarkka järjestelmä, mitä leikataan milläkin laudalla.

Eniten käytän puisia, paksuja leikkuulautoja. Tykkään niiden ulkonäöstä ja tunnusta. Halusin kuitenkin niiden tilalle ohuemmat ja kevyemmät, joita kokkaamisesta innostuneen esikoisemme olisi helppo käyttää (ja myös tiskata, kröhöm).

Koulussa ja ravintoloissa leikkuulaudat ovat muovisia, ja ne pestään pesukoneessa. Se on tosi kätevää, mutta muuten en erityisemmin tykkää muovisista laudoista. Ei kiitos yhtään ylimääräistä muovitavaraa tähän maailmaan! Niinpä olin iloinen, kun löysin Victorinoxin paperikomposiittilaudat. Niitä on yhtä helppo käyttää kuin muovisia, mutta muovin sijaan ne ovat paperia. Aivan ihmeellistä!

Tämän postauksen myötä aloitan yhteistyön uuden kumppanini Victorinoxin kanssa, enkä voisi olla iloisempi. Tutustuin Victorinoxiin kunnolla kokkikoulun myötä, sillä koulussa käytämme heidän veitsiään. Jatkossa luvassa on siis suuresti toivomianne veitsivinkkejä, pysy kuulolla.

Lue alta, mitä leikkuulautaa käytän mihinkin ja miksi.

Puiset leikkuulaudat

Hankin pari vuotta sitten Tebianin puiset leikkuulaudat vanhojen vääntyneiden rämälautojen rinnalle. Niistä isoin on keittiöni peruslauta, jolla leikataan vihannekset sipuleista kukkakaaliin.

Keskikokoinen puulauta on pyhitetty vain hedelmien leikkaamiseen. Ei kiitos sipulin makua appelsiineihini ja mansikoihini! Pienimmällä leikkaan kurkkua ja tomaattia leivän päälle, sillä minilauta on helppo huuhtaista käytön jälkeen.

Puun mukana tulee kuitenkin vastuu. Leikkuulautaa pitää huoltaa, ilman se ei pysy kunnossa. Lauta pitää jokaisen käytön jälkeen pestä (lämpimällä vedellä, astianpesuaineella ja tiskiharjalla), kuivata (puhdas keittiöpyyhe on kätevä) ja asettaa pystyasentoon kuivumaan (Tebianin laudat ovat sen verran paksut, että ne pysyvät pystyssä itsestään). On tosi tärkeää kastella puinen leikkuulauta käytön jälkeen kokonaan, jotta se ei väänny. Tämä on puun ominaisuus. Jos peset ohuen puisen leikkuulaudan vain toiselta puolelta, seuraavalla kokkauskerralla sinulla on veitsen alla keinulauta.

Isompi juttu puisten leikkuulautojen kanssa on säännöllinen öljyäminen, joka olisi hyvä tehdä kuukauden välein. (Käsi pystyyn, tekeekö joku niin??) Itse öljyän laudat, kun ne alkavat näyttää tosi kuivahtaneilta. Käytän rypsiöljyä. Koulusta sain vinkin, että leikkuulauta kannattaa upottaa muovipussiin öljyyntymään vuorokaudeksi. Näin öljy pääsee imeytymään kunnolla.

Tebianin omistaja Teppo suosittelee öljyämiseen myös parafiiniöljyä.

Paperikomposiittilaudat

Hankin tänä keväänä kaksi Victorinoxin leikkuulautaa. Ne ovat osoittautuneet todella käteviksi puulautojen rinnalla.

Ensinnäkin näiden leikkuulautojen tarina on mainio, hävikkinaista ilahduttava. Leikkuulautoja valmistava yritys teki alkujaan skeittiramppeja, kunnes eräänä vuonna yritys päätti tehdä niiden ylijäämäpaloista leikkuulautoja. Tästä tuli menestys. Victorinox osti yrityksen viime vuonna.

Victorinoxin laudat valmistetaan prässäämällä paperia yhteen korkeassa lämpötilassa. Lopputulos on tasainen ja tiivis mutta samaan aikaan myös lempeä veitsen terälle. Mikä ihmeellisintä: nämä leikkuulaudat voi pestä astianpesukoneessa. Lisäksi ne kestävät 175 asteen lämpötilan, joten ne toimivat myös kuumien kattiloiden pannunalusina. Kokkokoulun vinkki: kun leikkuulaudan alle taittelee märän rätin tai kuituliinan, se pysyy tukevasti paikoillaan.

Ravintolakeittiössä liha, kala ja kasvikset leikataan aina eri leikkuulaudoilla, jotta vältetään ristikontaminaatio eli bakteerien siirtyminen elintarvikkeesta toiseen. Tätä olen toteuttanut kotonakin.

Niinpä Victorinoxin isoin leikkuulauta on omistettu kalalle. Huuhtaisen laudan vedellä käytön jälkeen ja pesen koneessa. Useamman kuukauden käytön jälkeen lauta on yhä kuin uusi.

Pienin lauta on puolestaan yleisvihanneslauta, jota olen ohjannut esikoisen käyttämään. Niin ihana kuin kymmenvuotias kokkauksesta innostunut onkin, puisten leikkuulautojen käsipesun kanssa on vähän niin ja näin. Tämän laudan kanssa ongelmaa ei ole.

Myös paperikompostiittilautoja voi ja kannattaa huoltaa. Ne voi hioa hienolla hiekkapaperilla ja käsitellä sen jälkeen Victorinoxin omalla leikkuulautavahalla.

Syksyllä sarjaan on tulossa leikkuulauta, jonka reunassa on uurre. Tätä odotan, koska uurre kerää kätevästi vihanneksista irtoavan nesteen eikä sitä valu pöydille.

****

Ja hei, leikkuulaudat ovat käyttötavaraa, ja hyvä leikkuulauta helpottaa keittiöhommia noin 300 prosenttia. Jos mietit kivaa mökkituliaista kaverille, suosittelen leikkuulautaa! Veikkaan, että 90 prosenttia mökeillä käytettävistä leikkuulaudoista on vääntyneitä ja likaisia.

****

Minkälaisia leikkuulautoja sinun keittiössäsi on?

Lue lisää näppäriä niksejä

Kaiken tämän voit säilyttää pakastimessa.

Konmarita sinäkin jääkaappisi ja vähennät hävikkiä.

Hävikkikori on paras tapa pitää kuiva-ainekaappi ojennuksessa.