Lohkoperunat näkyvät ruokalistallamme usein, koska kaikki rakastamme niitä yli kaiken. Kyllä vain, kaikki! Instagramin puolella jaksoin hämmästellä, kuinka kuopuksemme inhosi perunaa kaikissa muodoissaan oikeastaan tänne asti, mutta nyt kolmevuotiaana kelkka on kääntynyt ja peruna maistuu. Itsehän saatan työpaikkaruokalassakin napata lautaselleni pari lohkoperunaa, kun sellaisia on tarjolla, vaikka ottaisinkin jotakin muuta ruokaa.
Tiivistin tähän postaukseen omat lohkoperunaoivallukseni, ole hyvä! Postauksen lopussa vielä tarkka resepti.
Lajikkeella on väliä
Kaikissa lohkoperunaohjeissa aina kannustetaan valitsemaan jauhoinen peruna uuniin, mutta itse tykkään kiinteämmistä. Oma ehdoton suosikkini on pitkulainen, kiinteä Nicola, joka on todella täyteläisen makuinen, ihan kuin perunaan olisi piilotettu voita. Myös Siikleistä valmistetut lohkoperunat ovat erinomaisia. Yritän jo kaupassa valita suunnilleen samankokoisia yksilöitä, jotka kypsyvät yhtä aikaa.
Anna kuoren olla
Pitkään luulin, että perunat pitää kuoria lohkoperunoita varten. Onneksi tajusin että ei, sillä kuori antaa valtavan paljon makua ja hyvää rakennetta ja säästää kuorimisen vaivalta. Toki perunat pitää saada hangattua aivan puhtaiksi.
Kuuteen tai kahdeksaan osaan
Pesun jälkeen leikkaan potut ensin pitkittäin puoliksi ja sitten koosta riippuen puolikkaat kolmeen tai neljään osaan. Pidän kiinni pottuja leikatessa veneen muodosta, jotta paistopintaa tulee paljon.
Sitten pulahdus
Leikkauksen jälkeen potut pääsevät pulikoimaan. Laitan lohkot kulhoon, lasken vettä päälle ja annan pottujen kylpeä hetken. Vesi vie mukanaan tärkkelyksen pottujen pinnasta.
Pikainen kuivaus
Kylvyn jälkeen nostan potut puhtaan keittiöpyyhkeen päälle ja kuivaan ne, jotta öljy tarttuu pintaan.
Pellille yhteen kerrokseen
Kumoan kuivat potut uunipellille leivinpaperin päälle. Lisään päälle kunnon lorauksen öljyä ja sen jälkeen suolaa. Suolan määrässä ei kannata pihistellä: teelusikallinen on sopiva määrä kilolle pottuja. Lisäksi suosin yrttejä: kuivattua (tai tuoretta) rosmariinia ja timjamia. Hirmuisen hyviä perunoita saa myös siten, että sekoittaa korppujauhoja (tai leivänmuruja) ja parmesaaniraastetta kulhossa ja kumoaa ne pottujen päälle suolan ja öljyn lisäämisen jälkeen. Öljyn, suolan ja mausteet pöyhin perunoihin käsin, jotta ne levittyvät tasaisesti. Sitten levitän potut yhteen kerrokseen mielellään niin, etteivät ne kosketa toisiinsa.
Kiertoilma paras
Paistan pottuja mieluiten kiertoilmalla, sillä uunistani löytyy sellainen ja mielestäni saan potuista siten rapeampia. Jos siis sinullakin on sellainen, käytä sitä ihmeessä! Kiertoilmalla sopiva paistolämpötila on 180 astetta, ja potut ovat yleensä valmiita vajaassa kolmessa vartissa. Peltiä kannattaa kääntää puolivälissä, koska jostain syystä kiertoilma ei koskaan paista tasaisesti etu- ja takareunaa. Tavallisessa uunissakin onnistuu, mutta malttia kaivataan enemmän. Tärkeintä on paistaa pottuja tarpeeksi kauan. Itse haluan, että pinta on ruskettunut kunnolla pilkulliseksi.
Lohkoperunat nautitaan kuumina
Kun potut alkavat olla kypsiä, huikkaan perheen äkkiä pöytään. Nämä potut kannattaa syödä ennemmin kuin myöhemmin. Seurana syömme jotakin dippiä, usein itse tehtyä majoneesia. Ja ketsuppia, tietenkin.
****
Mikä on sinun lohkoperunoidesi salaisuus? Jaa alla omat vinkkisi! Ja alla vielä tarkka resepti.
18 kommentit
Meidän suosikkilajike on puikula, mun mielestä ehdottomasti ihan paras peruna lohkoperunoihin (siikliä oli viimeksi kun kaapista ei löytynyt puikulaa ja ei jaksanut kauppaan, eikä vedä millään vertoja). Muuten aika sama sama protokolla, tosin huuhtelu ja kuivaus jää väliin, sen sijaan lohkot kulhoon ja öljyä päälle (mausteita jos tulee, jos lapsi saa päättää niin ei), sitten pellille nätisti ja suolaa (runsaasti) päälle myllystä. Meillä kiertoilma uuni paahtaa 225 asteessa ja valmista syntyy ehkä 20-30 minuutissa (rapea pinta ja sisältä ihanan pehmoinen maukas pottu, nams).
Usein samaan aikaan valmistuu (toisella pellillä) myös kana”nugetteja”, eli luonnonjogurtissa marinoitua broilerin paistileikettä, joka on pilkottu sopiviksi paloiksi, kieritellään murskatuissa (luomu)corn flakes muroissa (lapsen luottotehtävä on huolehtia murskaamisesta), nämä pellille ja lirutellaan päälle öljyä (sitten nurin päin ja toinen satsi öljyä). Tämä resepti jalostui kun googletin ”nugetit uunissa” ja toden totta, näin vähällä vaivalla syntyy tosi maukasta (lohtu)ruokaa (pannulla paistamista kun ei jaksaisi, samalla laiskuuden filosofialla ollaan siirretty ruisjauhoilla leivitetyt muikut uunissa paistettaviksi ja sekin toimii, lähes yhtä hyvin kuin pannulla tehty versio, tosin paljon vähemmällä käryllä).
Laiskuuden filosofia, aivan mahtavan osuva termi 😀 Käyttöön!
Minun paras lohkoperunavinkki on varastettu Jamie Oliverilta. Laita pellille loraus öljyä ja öljy ja pelli lämpenemään kuumaan uuniin lohkomisen ajaksi. Kun perunat laitetaan kuumalle pellille kuumaan öljyyn, niiden pinta alkaa paistua heti ja pinnasta tulee erityisen rapea. Lisäksi perunat pitää kääntää kesken paistumisen. Kuten edellinenkin kommentoi, uuni saa olla kuuma, n. 220 astetta kiertoilmalla. Parhaan tuloksen saa, kun jättää leivinpaperin pois. Yleensä käytänkin metallista uunivuokaa, jonka saa pestyä koneessa. Jos täytyy tehdä iso satsi, niin pellillä leivinpaperin päällä pääsee melko hyvään tulokseen.
Tätä pitää kokeilla! Uskon että lopputulos on vielä rapsakampi, niinhän se on pizzankin kanssa 🙂
Hyviä vinkkejä. Itse teen öljy-mausteseoksen kulhoon, jossa pyörittelen lohkot. Näin niihin saa tasaisemmin mausteet pintaan.
Aipn kyllä kokeilla tuota kuivaamista ensin!
Kiva jos kuivaaminen menee testiin 🙂
Rakastan perunaa ja lohkoperunoita olen valmistanut monella eri reseptillä. Lopputulos on suurimmaksi osaksi osunut melkein napakymppiin. Tänään kokkasin ensimmäistä kertaa antamillasi vinkeillä. Eli perunat pääsivät kylpyyn lohkomisen jälkeen ja sen jälkeen kuivasin pinnan. Olen vaikuttunut, kuten muutkin pöydässä olleet. Tässä ohje, jolla tuli rapsakat pinnalta ja mehevät sisältä olevat herkut.
Kiitos ohjeesta, ilolla teen näitä toistekin.
Kiitos viestistäsi, tulin tästä niin kovin iloiseksi! Olipa mukava kuulla 🙂
Joskus luin miehesi blogista (muistaakseni sieltä!) ohjeen, että lohkoperunat kannattaa suolata vasta uunissa paistamisen jälkeen ettei perunat lössähdä.
Niinkö? Mitähän hän mennyt sinne kirjoittamaan 😀 Mielestäni olen lisännyt aina suolan jo ennen uunia.
Oletko testannut kahdella pellillä kiertoilmalla? Tuleeko molemmista pellillisistä yhtä rapsakoita? Pohdin tässä jo aikaa koronaepidemian jälkeen, jos pystyisi tekemään samalla lopputuloksella isommallekin porukalle kerralla 😀
Voi tehdä myös kiertoilmalla, mutta silloin kannattaa vaihtaa peltien paikkaa jossain vaiheessa paistamista. Olisipa ihana kutsua ystäviä käymään 🙂
[…] Paistan muikkunugetteja 200-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia, kunnes pinta rapeutuu. Valmiit muikkunugetit maistuvat majoneesin kanssa. Pienempi lapsi syö muikkunugettinsa ketsupin kanssa, ei liene väärin tämäkään. Ja lempiseuralainen ovat tietenkin pulahtaneet lohkoperunat. […]
[…] niitä ei tarvitse kuoria. Leikkaa perunat pitkittäin puoliksi ja pulauta ne veteen kuten pulahtaneet lohkoperunat, blogin kestohitti. Vedessä saat pois perunoista enimmät tärkkelykset. Kuivaa perunat puhtaalla […]
[…] päälle, perunarieskataikinaan ja kasviscurryyn. Niitä voi myös käristää uunissa lohkoperunatyyliin tai sitten niistä voi tehdä lyttypottuja: heitä potut uunipellille leivinpaperin päälle ja […]
Vasta nyt törmäsin perunaohjeisiisi. Jo pelkät ohjeet saivat suuni kostumaan
Perunaa pitä puolustaa voimakkaasti. Nyky nuoriso kun elää etelän malliin. Riisi ja pasta vain sopivat
suuhun, peruna on mamman ja koiran ruokaa.
Vanhat ja uudet perunaohjeet ovat tervetulleita, kunhan reseptiin ei lisätä mausteita niin, että ei tiedä mitä suuhunsa mättää.
Onpa kiva, että löysit tänne 🙂
[…] on sen verran paljon nestettä, perunoista ei tule samalla tavalla rapeita kuin esimerkiksi lohkoperunoista vaan tahmean pehmeitä ja läpeensä maustuneita, ihanan […]