Munakoiso uunissa: näin kesytät vaahtokumimaisen kasviksen täydellisen kermaiseksi

68,1K

Kirjoitin pari viikkoa sitten, kuinka kaikki kasvikset muuttuvat uunissa paahtuessaan kuin taikaiskusta huippuhyviksi. Jos jo luulit, että paahtamisaihe on sillä käsitelty, ehei. Koska olen paahtajanainen, lupaan jatkaa aina vain ja pyhitän seuraavaksi kokonaisen postauksen munakoisolle, ehdottomalle suosikkikasvikselleni, joka harmillisesti tarjotaan kovin usein raakana. Siksi aiheena nyt munakoiso uunissa, kyllä kiitos!

Jos kaikki kasvikset hyötyvät paahtamisesta, aivan erityisen paljon siitä hyötyy munakoiso. Munakoison sisus muuttuu uunin syleilyssä kuin itsestään kermaisen pehmeäksi. Sillä on kuitenkin hintansa: munakoison kuivakan vaahtokumimainen sisus vaatii pehmentyäkseen paljon hyvää oliiviöljyä. Olen pahoillani, mutta siitä ei voi tinkiä.

Kaksi yhdellä pellillä

Minulla on tapana paahtaa munakoisoja kerralla, samalla vaivalla, isompi satsi joko kuutioina tai viipaleina tai molempina. Molemmat sortit kannattaa paistaa erikseen. Pellille menee kuutioina sopuisasti kaksi tavallisen kokoista munakoisoa, yhteensä noin 600 grammaa. Viipaleina joutunet ottamaan käyttöösi kaksi peltiä, tämä riippuu vähän munakoisojen muodosta.

Mikä ihmeen itketys?

Munakoisot näyttävät sisältä kuivakoilta, mutta niiden sisällä on runsaasti nestettä, joka asiantuntijoiden mukaan kannattaa itkettää pois. Itkettäminen tarkoittaa sitä, että munakoisokuutioiden tai -viipaleiden pinnalle ripotellaan suolaa, mikä irrottaa kasviksen sisällä olevaa nestettä. Aiemmin tuo munakoisojen neste oli kitkerän makuista, minkä vuoksi itketys oli pakko tehdä. Nykyiset munakoisolajikkeet on jalostettu neutraalimman makuisiksi, mutta itkettäminen on järkevää yhä siksi, että itkeneet munakoisot eivät ime sisäänsä aivan yhtä paljon öljyä kuin itkemättömät. Itketetyt munakoisot myös pitävät paremmin muotonsa eivätkä hajoa yhtä helposti. No, minä usein itketän mutta välillä en, eikä mitään dramaattista ole tapahtunut. Päätä itse!

Ja näin se itkettäminen käy

Pesen munakoison ja leikkaan sen sitten joko isoiksi kuutioiksi, kantiltaan pari kolme senttiä, tai sentin paksuiksi viipaleiksi. Jos teen munakoisokuutioita, itketän ne lävikössä: laitan munakoisot, sen 600 grammaa, isoon lävikköön, lisään teelusikallisen suolaa ja pöyhin käsin, jotta suola leviää tasaisesti. Sitten nostan lävikön pesualtaaseen, jotta munakoisoista irtoava neste ei leviä kaikkialle. Annan munakoisojen itkeä ainakin puolisen tuntia, mutta yleensä unohdan ne pidemmäksikin aikaa. Viipaleet levitän suoraan uunipellille leivinpaperin päälle, jaan teelusikallisen suolaa viipaleiden pinnalle ja annan niiden itkeä.

Öljyä öljyä

Kun munakoisot ovat itkeneet, kuivaan ne puhtaalla keittiöpyyhkeellä ja levitän uunipellille yhteen kerrokseen leivinpaperin päälle. Kuutioiden joukkoon kaadan puoli desiä oliiviöljyä ja pöyhin munakoisopaloja niin, että öljy levittyy tasaisesti. Viipaleisiin tarvitsen yleensä hiukan enemmän öljyä, vajaan desin. Yritän valuttaa sen pinnalle mahdollisimman tasaisesti ja sitten hieron viipaleita käsin.

175 astetta, puolisen tuntia

Sitten munakoisot ovat valmiita menemään uuniin. Kokemukseni mukaan paras lämpötila on 175 astetta. Jos peltejä on useampi, käytän kiertoilmaa ja väännän silloin uunin hiukan matalammalle lämmölle, 150 asteeseen. Paistan munakoisoja noin 30 minuuttia, kunnes ne ovat ruskettuneet kauniisti. Säädä paistolämpötila omaan uuniisi. Ideana on, että palojen pinta ruskistuisi ja jopa hiukan rapeutuisi, kun taas sisus muuttuisi kermaisen pehmeäksi.

Ja mitä sitten

Kuutiot ovat herkullisia kvinoa- tai vastaavassa salaatissa ja pastassa, viipaleita taas syön esimerkiksi munakoisolasagnessa, iki-ihanassa Melanzane alla Parmigiana -munakoisovuoassa ja ihan sellaisenaan leivän päällä. Parhaimmillaan munakoisot ovat tietysti heti uunista tultuaan, mutta yleensä pakkaan ne lasirasioihin ja jääkaappiin odottamaan käyttöään seuraavina päivinä. Sitten onkin luvassa pikaisesti jotakin erityisen hyvää.

****

Onko munakoiso uunissa sinulle tuttu juttu?