Kaupallinen yhteistyö: Biolan
Tomaatin kasvatus on ehkä palkitsevin puutarhapuuha, ja haluan saada sinutkin mukaan tähän hulluuteen! Tervetuloa mukaan läpi kevään ja kesän päivittyvään tomaattikouluuni, jonka sain toteuttaa kumppanini Biolanin kanssa! Postauksessa käydään läpi tärkeimmät vaiheet: tomaattilajikkeiden valinta, siementen kylväminen, mystinen kouliminen, kasvihuoneeseen istutus ja viimeiseksi tomaattien käyttö, sitten kun satoa jo saa. Tämän tekstin pääkuva on otettu viime kesänä heinäkuun lopussa. Näitä näkymiä kohti, yhdessä!
Ostimme puutarhamökin kuusi vuotta sitten. Piha oli muutenkin täydellinen, mutta sydämeni hypähti pari kertaa, kun näin kasvihuoneen. Olisimme varmasti rakentaneet sellaisen itse tavalla tai toisella, mutta nyt pääsin saman tien toteuttamaan haaveeni omasta tomaattiviljelmästä.
Kun olin lapsi, isäni kasvatti aina kasvihuoneessa tomaatteja. Se tuoksu, se maku… Jos joku sanoo ei-pitävänsä tomaateista, kehotan häntä hankkimaan käsiinsä suoraan puskasta poimitun hedelmän ja arvioimaan tomaattisuhteensa uudelleen.
Ensimmäisenä kesänä laitoin kokeilun vuoksi kahdeksan taimea, mutta se kuuluisa nälkä kasvoi syödessä ja jo heti seuraavana kesänä tungin kasvihuoneeseen huikeat kahdeksantoista taimea. Ne ovat aika ahtaasti, mutta ainakin vielä olemme pärjänneet.
Omat lempitomaattilajikkeeni
Neljän tomaattikesän perusteella olen todennut, että paras tuotto-panossuhde on kirsikkatomaateissa. Ne tekevät poikkeuksetta runsaan sadon, ja satokausi on pitkä, noin heinäkuun puolivälistä pakkasiin asti. Kirsikkatomaatit eivät säikähdä, jos ne joskus pääsevät kuivahtamaan toisin kuin esimerkiksi pihvitomaatit, joihin tulee tosi helposti latvamätä. Kirsikkatomaateissa on tosi veikeän näköisiä lajikkeita, jollaisia ei saa ruokakaupasta, ja niitä napsii sellaisenaan.
Olen joka kerta kasvattanut taimet itse siemenistä. Kylväminen on minusta monesta syystä hauskaa. Lapsemme rakastavat tomaatteja, ja heidän kanssaan on ihmeellistä seurata kasvun matkaa lähtöpisteestä asti. Miten jostain niin pienestä voikaan tulla niin iso kesän mittaan? Tomaatti on helppo kylvettävä, koska se itää todella luotettavasti. Itse kylväen lajikevalikoima on laajempi tai ainakin helpommin ulottuvilla kuin valmiissa taimissa.
Olen joka vuosi hankkinut siemenet Hyötykasviyhdistyksestä, niin myös tänä vuonna.
Zuckertraubea olen laittanut joka kesä. Tämä kirsikkatomaatti tekee uskollisesti isoja terttuja kirkkaanpunaisia hedelmiä.
Yellow Submarine on päässyt kasvihuoneeseemme toisesta kesästä alkaen joka kesä. Keltaiset hedelmät ovat makeita ja hauskasti päärynän muotoisia. Tällaisia tomaatteja en ole nähnyt Suomessa kaupassa.
Sungold on lastemme lemppari. Oranssi pikkutomaatti on aivan uskomattoman makea.
Rosellaan tutustuin kolme kesää sitten. Runsaita terttuja kasvattava lajike oli satoisa ja makea ja hedelmät sävyltään hauskan pinkkejä.
Black Cherry. Tämän tomaatin kypsät hedelmät ovat suklaanruskeita. Viime kesänä tämä kasvoi todella hienosti myös mökkimme seinustalla, joten ainakin tämän kokemuksen perusteella uskallan suositella tätä myös ulos. Itsekin meinaan istuttaa tämän taas seinustalle.
Gardener’s Delight. Tämä oli meillä kokeilussa ensimmäistä kertaa viime kesänä ja menestyi mukavasti kasvihuoneessa.
Näiden luottotomaattien lisäksi pitää aina kokeilla jotakin uutta. Tänä vuonna uusina lajikkeina kasvihuoneeseen pääsevät
Container Tomato Rasberry Coloured. Uskomattoman epäkiinnostavasta nimestä huolimatta kiinnostuin, sillä tämä pensastomaatti kasvaa vain puolen metrin korkuiseksi eli ei vie tilaa muilta tomaateilta. Tätä voisi kasvattaa myös amppelissa.
Green Grape. Kirsikkatomaatti tekee vihreänkeltaisia, pyöreänpitkulaisia hedelmiä. Paketin mukaan myös tätä voi kokeilla ulos.
Tästä kahdeksikosta saa jo todella näyttävän tomaatti-burratasalaatin. Tuskin maltan odottaa!!
Maaliskuu: kylvö Biolanin sammalnappeihin
Tomaatin kasvukausi on pitkä, joten siemenet pitää kylvää maaliskuussa. Koko maaliskuun ajan kylvetyt siemenet ehtivät tehdä satoa kesän aikana. Jos kylvöpuuhat jäävät syystä tai toisesta, ei hätää, sitten vain ostat valmiit taimet toukokuussa.
Itse kylvän tomaatit maaliskuun puolivälin jälkeen. Tomaatin esikasvatuskausi on kaksi kuukautta, minkä jälkeen ne pitäisi jo saada oikealle kasvupaikalleen kasvihuoneeseen (tai sen puuttuessa hyvin lämpimälle seinustalle). Toukokuun puolivälissä säät ovat kuitenkin vielä mitä sattuu, ja käytännössä istutus jää aina kuukauden loppupuolelle. Tuossa parissa viikossa taimet ehtivät hujahtaa honteloisiksi ja kaatuilevat. Kannattaa siis malttaa, sadon määrään parin viikon myöhäistäminen ei vaikuta.
Siemenet voisi kylvää taimimultaan, mutta kasvatusnappien avulla tomaatin kasvatus onnistuu varmemmin. Biolanin kotimaisesta rahkasammaleesta tehdyt sammalnapit ovat osoittautuneet todella käteviksi. Sammal pitää hyvin kosteutta mutta pysyy kuitenkin sopivan ilmavana, mikä on itämiselle ja herkille pikkutaimille tärkeää. Sammalnapit kannattaa hankkia Biolanin muovisen minikasvihuoneen kanssa. Kasvihuoneeseen kuuluu kansi, jonka alla siemenet saavat itää rauhassa. Sammalnappeja voi ostaa myös ilman kasvihuonetta ja kierrättää kasvihuonetta uudelleen.
Sammalnappien käyttäminen on helppoa. Sammalnapit kastellaan, ja ne turpoavat parissa minuutissa. Sitten vain jokaiseen nappiin siemen keskelle, minikasvihuoneen kansi kiinni ja ikkunalaudalle. Ja sitten vain odotellaan!
Jos lämpöä on tarpeeksi, siemenet itävät muutamassa päivässä. Muutamassa viikossa ne kasvattavat juurensa sammalnapin ympärille, ja ne on helppo siirtää seuraavaan kasvupaikkaansa.
Huhtikuu: kouliminen Kasvusammaleeseen ja varastolannoitus
Kun tomaattivauvoihin on kasvanut ensimmäiset oikeat lehdet, sahalaitaiset, on aika koulia. Kouliminen kuulostaa jotenkin mystiseltä, mutta suomeksi taimet vain istutetaan isompiin ruukkuihin. Tässä vaiheessa tomaatit kaipaavat jo juurilleen lisää tilaa ja lannoitusta.
Jos tomaatit on kylvetty sammalnappeihin, niiden voi hyvin antaa kasvaa hiukan isommiksikin, toisiin oikeisiin lehtiin asti. Sammalnapissa on lannoitetta, ja toisaalta taimi ehtii kasvattaa kunnon juuret sammalnapin ympärille ja siirtäminen on helpompaa. Jos taas taimet ovat kasvaneet kylvömullassa, siirtäminen isompiin ruukkuihin kannattaa tehdä pienempänä.
Omat tomaattiruukkuni ovat noin puolen litran vetoisia ja palvelleet monta vuotta. Nimikyltitkin ovat osittain jo valmiina, heh. Aloitan koulimisen aina ruukkujen pesemisellä: tiskaan ruukut kuumassa vedessä astianpesuaineella, jotta niihin ei jää muhimaan kasvitauteja. Kastelen taimet hyvin ennen istutusta.
Istutan taimet Biolanin Kasvusammaleeseen. Se on ilmavaa myös kosteana, eikä taimia vahingossakaan pääse kastelemaan liikaa, se on todellinen riski.
Laitan ruukkujen pohjalle palan sanomalehteä, jotta Kasvusammal (tai multa) ei karkaa ulos, ja ohuen kerroksen Kasvusammalta. Sitten nostan taimen varovasti ruukkuun ja täytän sen Kasvusammaleella. Tomaatti kannattaa istuttaa niin syvälle kuin mahdollista, sillä varteen kasvaa uusia juuria.
Koulimisen yhteydessä tehdään varastolannoitus. Varastolannoitus tarkoittaa sitä, että taimi lannoitetaan vain istutuksen yhteydessä lisäämällä ruukkuun lannoitetta. Sen jälkeen taimelle riittää pelkkä kastelu! Kun taimi on istutettu, teen ruukkuun tilaa lannoitteelle työntämällä sormet ruukun reunaan ja painelemalla sinne kolon. Tuohon koloon sitten kaadan kaksi ruokalusikallista Biolanin Yrtti- ja taimilannoitetta. Se on jauhemaista lannoitetta, joka tehdään kotimaisten sirkkojen kasvatuksen sivutuotteista eli sirkkojen lannasta ja kuorista. ”Sirkankakka” ilahdutti lapsiakin. Lannoite vielä peitetään.
Kun taimet ovat ruukuissaan, ne pääsevät takaisin ikkunalaudalle. Olen ostanut vuosia sitten Clas Ohlsonilta kirkkaita kannellisia muovilaatikoita, jotka ovat tomaattien kasvatuksessa käteviä, kuin minikasvihuoneita. Ne suojaavat tomaatteja pahimmalta paahteelta, ja niissä on kätevä myös liikutella tomaatteja edestakaisin. Nimittäin kun säät lämpiävät, alkaa tomaattien karaiseminen eli ulkoiluttaminen! Huhtikuussa meillä siis ulkoilutetaan koiran lisäksi myös tomaatteja.
Toukokuu: taimet oikeille kasvupaikoilleen kasvihuoneeseen (tai jos ulos, niin kesäkuussa)
Kun tomaattilapset ovat noin kahden kuukauden ikäisiä, niiden on aika päästä oikeille kasvupaikoilleen. Meidän tapauksessamme se on siirtolapuutarhamökkimme kasvihuone. Toukokuussa voi hyvin olla pakkasia, joten kiirehtiä ei kannata. Jos sinulla ei ole kasvihuonetta, malta ulos viemisen kanssa kunnolla kesäkuun puolelle. Ulkona paras paikka on lämpimällä eteläseinustalla. Yöksi tomaattien suojaksi kannattaa virittää harso ainakin alussa.
Koska tomaattimme asustavat muutaman kilometrin päässä mökillä, niitä ei kastella joka päivä. Siksi olen haalinut tomaatteja varten nettikirppikseltä altakasteluruukkuja. Ne ovat suunnilleen ämpärin kokoisia, ja jokaiseen mahtuu yksi tomaatin taimi. Niiden lisäksi meillä on pari isompaa altakasteluruukkua, joihin olen istuttanut kaksi taimea.
Niiden lisäksi pääsin viime vuonna kokeilemaan tomaatin kasvatukseen Biolanin Kasteluallasta, johon voi yhdistää Kasvusäkin. Kasvusäkissä on valmiina koko kesän lannoitteet kolmelle tomaatin taimelle! Kastelualtaaseen puolestaan mahtuu niin paljon vettä, että näitä taimia ei tarvitse kastella kuin kerran viikossa. Tämä toimi todella hyvin.
Vanhat altakasteluruukkumme pestiin ennen talvea, mutta olen ottanut tavaksi pestä ne vielä uudelleen keväällä ennen istutusta. Näin mahdolliset kasvitaudit häipyvät. Varaan myös teipin ja tussin käden ulottuville, jotta voin merkitä lajikkeen nimen ruukkuun. Näin voi seurata, miten eri lajikkeet menestyvät ja tehdä sen mukaan valintoja seuraavina vuosina.
Lämpimässä huoneilmassa tomaatit venähtävät helposti todella pitkiksi ja honteloiksi. Tomaatti on onneksi anteeksiantavainen. Se kasvattaa juuria varteensa, joten jos taimi on liian pitkä ja kovin hontelo, sen voi huoletta istuttaa ruukkuun niin syvälle kuin vain saa. Levitän ruukun pohjalle ohuen kerroksen kasvualustaa ja istutan honteloiset taimet lappeelleen niin, että varsi on ruukussa vaakatasossa. Isoimmissa ruukuissa kierrän vartta (varovasti, taimet katkeavat helposti!) ruukun reunan myötäisesti, jotta pinnalle jäävä osuus olisi lyhyempi. Tämä kaikki vahvistaa taimea ja tomaatin kasvatus onnistuu paremmin.
Kasvualustana käytän Biolanin Yrttimaata. Yrttimaa valmis luonnonlannoitettu ja kalkittu kasvualusta, joka sisältää sammalta ja biohiiltä. Sammal kuohkeuttaa ja toisaalta sitoo vettä, mikä auttaa juuria voimaan paremmin.
Istutuksen yhteydessä teen jälleen varastolannoituksen. Teen ruukun reunaan kauas juurista ison kuopan, johon kaadan litran Biolanin Luonnonlannoitetta. Sitten peitän lannoitteen huolellisesti. Varastolannoituksen ansiosta lannoiteasiat saa unohtaa koko kesäksi!
Sitten tomaatit pääsevät kasvihuoneeseen oikeille paikoilleen. Olemme virittäneet kasvihuoneen sivuille rautalangat, joihin vedämme juuttinarut jokaisesta taimesta. Juuttinaruja on helppo siirrellä ja lyhentää tomaattien kasvaessa. Naruidean nappasin joskus amsterdamilaisen De Kas -ravintolan kasvihuoneesta. Takaseinälle viritän pitsikankaan kankaan taimia varjostamaan.
Tomaattiparat näyttävät aina todella surkeilta päästessään kasvihuoneeseen. Parissa viikossa tapahtuu sitten ihme, ja varret vahvistuvat ja tomaatit alkavat kukkia.
Tärkeimmät huoltotoimet: varkaiden poistaminen ja kukkien pölytys
Seuraavien viikkojen tärkein huoltotoimenpide kastelun lisäksi kukkien pölytys ja varkaiden poistaminen. Tomaatti kaipaa apua pölytykseen. Sekin kuulostaa mystiseltä, mutta käytännössä tomaatin vartta tai taimea tukevaa narua vain napautetaan sormella, jolloin kukat heilahtavat ja pölyttyvät. Teen näin aina mökillä käydessäni, muutaman kerran viikossa.
Jos tomaattisi ovat runkotomaatteja kuten omani, niistä pitää poistaa varkaat, pensastomaateista ei tarvitse. Tämä asia selviää siemenpaketista. Varkaat tarkoittavat sitä, että tomaatin lehden tyveen kasvaa toinen lehti, sivuverso. Jotta tomaatti keskittyy varsinaiseen tehtäväänsä eli kukkimiseen ja hedelmien kasvattamiseen, varkaat täytyy nappaista pois. Se onnistuu helposti käsin varasta taivuttamalla. Tomaattien kukkiessa varkaat kasvavat kuin varkain (heh), ja jos taimien luota on muutaman päivän poissa, varkaat ovat saattaneet venähtää monikymmensenttisiksi. Erityisen tarkkana kannattaa olla latvan kanssa, jotta tomaatti ei ala kasvattaa toista latvaa.
Sitten alkaa tomaatin kasvatuksen leppoisin vaihe: pidetään vain peukkuja, kastellaan ja odotetaan satoa!
Heinäkuussa odottaa palkinto
Kun heinäkuu alkoi, kasvihuoneessa alkoi näyttää aika lupaavalta!
Koska tomaattien lannoitus hoidettiin Biolanin hyvästä vinkistä varastolannoituksena, kesän hommaksi on jäänyt kasteleminen ja varkaiden poistaminen. Niistä kumpikaan ei ole näillä säillä ollut varsinaisen pieni homma. O n n e k s i meillä on altakasteluruukut ja kasteluallas! Pari kertaa taimet pääsivät kuivahtamaan, joten tänä vuonna latvamätää oli myös kirsikkatomaateissa.
Taimet myös kasvattavat kaiken maailman varkaita sinne ja tänne, minkä kanssa saa olla tarkkana. Olin muutaman päivän pois mökiltä, ja hyvä kun mahduin sisälle kasvihuoneeseen.
Paitsi kuumuus, tänä vuonna kasvihuoneessa on ollut harmina aiemmista vuosista poiketen harsosääsket. Ihmettelin, kun basilikan taimet jäivät niin kovin vaatimattomiksi ja tajusin syyn. Tilasin Tarhurinavusta petopunkkeja ja lusikoin niitä ruukkujen juurelle. Harsosääskistä ei ole haittaa isoille taimille, mutta pikkutaimille kyllä.
Varkaiden poistamisen lisäksi taimet kaipaavat muutakin parturointia. Kaikki lehdet ensimmäisen kukkatertun alapuolelta saa leikata pois, jotta ilma virtaa paremmin. Leikkaan lehdet tyvestään terävällä veitsellä aivan varren myötäisesti niin, ettei siihen jää tappia. Leikkelen pois myös muuten vain kellastuneita lehtiä pikkuhiljaa terttuja varjostamasta.
Latvamädästä ja harsosääskistä huolimatta tämä kesä oli tomaateille menestyksekkäämpi kuin edellinen. Satoa tulee huomattavasti enemmän. Tälle keksin ainakin pari selitystä. Tämä kesä ei ollut aivan yhtä kuuma kuin edellinen, ja väliin on mahtunut pilvisiäkin päiviä. Lisäksi kasvihuoneessa on ollut parempi tuuletus, sillä hankimme toiseen kattoikkunaan automaattisen luukun avaajan, toisessa jo olikin.
Mitä ruokaa tomaateista?
Mutta kyllä taas kaikki työvaiheet unohtuivat, kun pääsin maistamaan ensimmäistä tomaattia! Koska tänä vuonna kaikki oli myöhässä, tämä tapahtui vasta heinäkuun toisella viikolla. (Vertailun vuoksi: viime vuonna ensimmäiset maistiaiset saatiin jo juhannuksena.) Ensimmäiseksi kypsyivät päärynänmuotoiset Yellow Submarine -tomaatit. Nyt elokuun alussa satoa ollaan saatu maistella kaikista muista paitsi Green Grape -tomaateista.
Satoa kypsyy nyt niin, että aloitan jokaisen ruoanlaiton kiertelemällä kasvihuoneessa ja napsimassa kypsät tomaatit syötäväksi (osan suoraan suuhun). Mutta viimeiset pari viikkoa satoa on kannettu mökiltä kotiin pönttökaupalla, viimeksi 2,3 kiloa! Siinä riittää jo syömistä.
Ihan aluksi fiilistelen tomaatteja tomaatteina. Tomaattilautanen on meillä tuttu näky aterialla kuin aterialla. Leikkaan tomaatit puoliksi ja ripottelen päälle ihan pikkuisen suolaa makeutta korostamaan. Sitten vain napsitaan.
Burratasalaatti on ensimmäinen varsinainen ruoka, jonka haluan omista tomaateista tehdä. Puolitettuja kirsikkatomaatteja, loraus oliiviöljyä, pikkuisen suolaa ja hienonnettua minttua ja basilikaa ja vielä kierros mustapippuria myllystä pinnalle. Sitten vielä burratajuusto ja leivän kanssa herkuttelemaan.
Kreikkalainen salaatti ja jokin sen kaltainen on myös vakio, jota syömme tosi usein. Puolikkaita pikkutomaatteja, paloiteltua kurkkua, tuoretta oreganoa puutarhasta (myös kukkia!), oliiviöljyä, fetaa. T a i v a a l l i s t a.
Bruschettaa rouskuttelisin koska tahansa. Paahdan (hapanjuuri)leipää pannulla öljyssä ja hieraisen siihen valkosipulia. Sitten päälle seos paloiteltuja kirsikkatomaatteja, basilikaa, suolaa ja oliiviöljyä.
Kun satoa kypsyy vähän enemmän kerralla, teen tuoretomaattipastaa: heitän kulhoon puolitettuja pikkutomaatteja, öljyllä notkistettua basilikatahnaa ja heitän päälle kuuman valutetun spagetin. Myös fetaversio tuoretomaattipastasta on ihanaa: kulhoon puolitettuja pikkutomaatteja, murskattua fetajuustoa, oliiviöljyä, kapriksia, spagettia ja puutarhan yrttejä.
Nyt kokeilin tehdä tomaattirisottoa omista tomaateista, aiemmin olen tehnyt sitä vain säilyketomaateista. Raastoin noin 600 grammaa tomaatteja karkealla raastimella, tämä on kätevä kikka päästä eroon kuorista tomaatteja kalttaamatta. Minulla ei ollut mökillä kasvislientä, joten keittelin sellaisen itse: heitin kattilaan timjamia, oreganoa ja sitruunatimjamia puutarhasta ja tomaattien raastamisesta jäljelle jääneet kuoret. Keitin lientä puolisen tuntia ja varmistin, että sitä on vajaa litra. Sitten kuullotin sipulia öljyssä, lisäsin 3 dl Arborio-riisiä ja lisäsin kasvislientä hissukseen. Ihan lopuksi sekoitin joukkoon 2 dl juustoraastetta, hienonnettua ruohosipulia ja maustoin suolalla. Lautasella leikkasin pinnalle tomaattilohkoja ja rouhaisin mustapippuria.
Kun satoa kypsyy kerralla kunnolla, on kirsikkatomaattipiirakan vuoro. Se on paitsi herkullista, myös nätti vietäväksi tuliaisiksi.
Vaikka satoa riittää, en ole koskaan pakastanut tomaatteja. Sen sijaan olen kuivattanut niitä uunissa ja säilönyt oliiviöljyyn. Öljyssä ne säilyvät jääkaapissa pari viikkoa. Nämä puolikuivatut tomaatit ovat ihania sattumia salaateissa, mutta olen tehnyt niistä myös gnocchipannua: kuumennan öljyn pannulla, lisään muutaman oksan oman puutarhan timjamia ja paistan paketillisen valmisgnoccheja rapeiksi. Sitten vain päälle uunikuivatut tomaatit ja lokare basilikatahnaa, aiettä!
****
Nyt vain sitten toivotaan, että loputkin kypsyvät!
****
Kysy alla tomaatin kasvatuksesta, minä ja Biolanin asiantuntijat vastaamme!
Lue lisää viljelmistäni
Viime kesän yhteenveto: mikä onnistui puutarhassa, mikä ei?
Parsaa omalta pihalta? Onnistuu!
Viidakkokurkku kuin soma LOL-nuken vesimeloni.
24 kommentit
Olen ottanut siemeniä itsekasvattamista tomaateista jo 10,v ajan otan myös talvella siemeniä talteen jos on hyvänmakuinen ja muuten käyttööni soveltuva tomaatti. Bläck Cherryä olen kasvattanut 5,v hyvällä menestyksellä siinä on maku minun suuhuni. Syksyisin kuivatan takassa haalealla lämmöllä niinkutsuttuja aurinkokuivattuja on suuri työ mutta niin on talvella nautintokin niitä syödessä.
Hyvä idea ottaa siemeniä talteen! Ja kiva kuulla Black Cherrystä, odotan sitä kovasti.
Onko tomaatteja mahdollista saada kasvamaan lasitetulla parvekkeella johon ei tule suoraa auringonvaloa? Tällöin partsin lämpökään ei taida olla tarpeeksi lämmin koko kesänä?
Mihin ilmansuuntaan parveke on? Tomaatti kyllä kaipaa paljon lämpöä ja valoa, mutta toisaalta tomaatit pitää suojata paahteelta. Ehkä jos kokeilisi taimella/parilla?
Parveke 4krs. Ja etelään, mutta viereinen rakennus niin lähellä, että aurinko ei suoraan pääse paistamaan paitsi ilta-aurinko hetken aikaa heinä-elokuussa kun paistaa niin korkealta🙂 Pitää kyllä kokeilla muutama taimi!
Mikä olisi paras TUKEA ruukkukasvatuksessa olevat pensastomaatit? (Mielellään siirtämisen mahdollistavat?)
Hei! Meillä kasvihuoneessa olevat pensastomaatit tuetaan juuttinaruilla. Kasvihuoneen katon lähelle on vedetty rautalanka, ja tomaattien tukevan oksan alta kietaistut juuttinarut sidotaan tuohon rautalankaan kiinni.
Ulkona ruukuissa kasvaville tomaateille olen viritellyt risuista kehikkoja juuttinarun avulla. Myös pajusta saisi punottua upeita tukia, jos vain olisi aikaa ja osaamista 😀
Tuleeko yhdestä siemenestä yksi taimi? Parvekekasvatusta (lasitettu) kans mietin, että onnistuuko ja millanen määrä taimia mahtaisi olla sopiva? Haluaisin ihan kunnolla satoa, en pelkkää silmänruokaa 😉
Yhdestä siemenestä tulee yksi taimi. Mä aina laitan ylimääräisiä varmuuden vuoksi, jos jokainen siemen ei idäkään ja sitten taimia tulee ihan liikaa.
Lasitetulla parvekkeella onnistuu varmasti. Laittaisin pensastomaatteja, jotka jäävät matalammiksi.
Meillä taimia on noin 18, ja niistä tulee satoa niin paljon, että koko kesän saa syödä omia tomaatteja. Toisaaalta säilömään en ole vielä koskaan päässyt, kaikki syödään 😀 Viisi voisi olla jo ihan hyvä määrä. Jokainen taimi tarvitsee ämpärin verran kasvutilaa.
Miten siis käytät niitä Clasun laatikoita kasvihuoneena? Laitatko sen kannen kiinni, kun viet tomaatit ulkoilmaan? Onko sinulla kirkas vai peittävä kansi?
Pidän kantta löyhästi päällä ihan tuossa ikkunalla, se estää kosteutta haihtumasta mutta kuitenkin hengittää. Ulkoillessa ei enää kantta, koska tomaatit ovat yleensä siinä vaiheessa venähtäneet liian pitkiksi. Laatikkoa on kuitenkin helppo siirrellä sisään ja ulos 🙂 Kansi on kirkas.
Hei Satu! Kiitos paljon tästä tomaattikoulusta (sekä kaikista resepteistäsi, olen seuraillut tekemisiäsi innolla!). Minäkin inspiroiduin kasvattamaan tomaatteja ja on ollut mukava huomata, että ensimmäiset oikeat lehdet ovat versoneet esiin 🙂 Vähän jäin kuitenkin miettimään noita Biolan sammalnappeja – onko sinulla tietoa siitä, miten tuo sammal on tuotettu? Suomen luonnonsuojeluliitto on viime vuoden puolella julkaissut postauksen (https://www.sll.fi/2020/11/10/sammalenkuorinta-on-uusi-tapa-ottaa-kayttoon-jaljella-olevia-soita/) siitä, että Biolan harrastaa soilla sammalenkuorintaa, joka vapauttaa suosta hiilidioksidia kasvihuonekaasuna voimakkaampaa metaania. Lisäksi kuorinta on vahingollista soiden ekosysteemeille. Otan tämän esille tässä, sillä sinulla on ehkä kaupallisen yhteistyön tekijänä mahdollisuus ottaa asia Biolanin kanssa esille ja tiedustella heiltä itseltään asiaa 🙂
Hei Helinä!
Kiitos tärkeästä kysymyksestäsi! Asia on sen verran monimutkainen, että välitin kysymyksen Biolanille. Alla heidän vastauksensa. En tiennyt, miten iso osa turve on suomalaista ruoantuotantoa, ja turpeelle etsitään ja kehitetään vaihtoehtoja.
Tässä Biolanin vastaus:
Biolanin kasvualusta- ja multatuotannossa käytettävistä raaka-aineista jo noin puolet on kierrätettyjä. Kiertotalouden materiaaleilla pystymme korvaamaan neitseellisiä raaka-aineita, kuten turvetta. Turpeen käyttö tulee vähenemään ja siitä tullaan vähitellen luopumaan. Biolanin tavoitteena on luopua kokonaan turpeen käytöstä 2040 mennessä. Tällä hetkellä kotimaiset kasvihuonevihannekset kasvatetaan turpeessa, ja ruuantuotannon turvaamiseksi kehitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja. Rahkasammal on yksi niistä. Rahkasammal on turvetta huomattavasti ekologisempi raaka-aine. Turpeen nostoa varten suo täytyy kuivata. Turvetuotannossa suo muuttuu lopullisesti ja vuosituhansien aikana suohon sitoutunut hiili vapautuu. Rahkasammalta sen sijaan kerätään suon pinnasta eikä suota tarvitse ojittaa tai kuivata. Kun rahkasammalta kerätään, suolle jää elävää rahkasammalta, josta se jatkaa kasvuaan heti korjuun. Samalta alueelta on mahdollista kerätä sammalta noin 30 vuoden välein. Tämä mahdollistaa sen, ettei uusia soita tarvitse ottaa tuotantoon ja suo säilyy kokoajan suona.
On totta, että rahkasammaleen keruun jälkeen suosta vapautuu hetkellisesti normaalia runsaammin metaania. Tämä johtuu siitä, että tupasvilla (kuten myös hilla ja kihokki) runsastuu ensimmäisinä vuosina sammaleen keruun jälkeen, ja sen juuret nostavat metaania suosta. Hiilidynamiikka palautuu lähelle keruuta edeltävää tasoa alle viidessä vuodessa. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksien mukaan lähes luonnontilaista vastaava pinta saavutetaan runsaassa kymmenessä vuodessa. On tärkeää huomata, että rahkasammalta kerättäessä, vuosituhansien aikana suoturpeeseen sitoutunut hiili säilyy suossa hiilivarastona.
Rahkasammaleen osuus Biolanin raaka-ainevirrassa on vain muutaman prosentin. Koska rahkasammaleen viljelyominaisuudet ovat ylivertaiset, rahkasammalta käytetään etupäässä erikoistuotteissa, joissa laatuvaatimukset ovat korkealla. Yksi harrastajille suunnattu erikoistuote on Sammalnappi.
Jatkamme edelleen kierrätettyjen ja nopeasti uusiutuvien raaka-aineiden tutkimista ja kehittämistä. Kunnianhimoinen tavoitteemme on ottaa käyttöön sellaiset kestävät arjen ratkaisut ja tavat kasvattaa ruokaa, jotka eivät kuormita maapallomme väheneviä resursseja. Tavoitteemme on tehdä kasvattamisesta kestävää.
Hei – huomasin vastauksesi vasta nyt! Kiitos sinulle, kun veit asiaa eteenpäin ja kiitos Biolanille vastauksesta, onpa tosiaan kiinnostava ja monimutkainen aihepiiri, jossa ei kyllä tällainen maallikko ihan vaivatta pysy perässä. Toivotaan, että kehitys kehittyy nopeasti ja turpeesta pystytään myös kasvihuoneviljelyssä sadon liikoja kärsimättä luopumaan – tällä hetkellä varsinkin suuren skaalan ruoantuotannossa turve taitaa kuitenkin olla vielä lähes välttämättömyys. Orastavana viherpeukalona toivon kovasti, että markkinoille tulee pian ratkaisuja, joiden avulla myös viljelyharrastusta voi kestävästi harrastaa 🙂 mukavaa viikon jatkoa!
Ihmeen vähän keskustellaan koskaan hiilipäästöistä ja luonnon tuhoamisesta suhteessa toiminnan välttämättömyyteen. Esim ihmisen on melkein pakko syödä. Muuten käy huonosti. Ja näillä leveysasteilla on pakko olla joku suoja säitä vastaan ja jokin menetelmä pitää itsensä lämpimänä. En kyllä pitäisi elämän välttämättömyyksiin kuluvaa uusiutuvasti kiertävää hiiltä läheskään yhtä suurena ongelmana kuin kaibkeen turhaan kulutukseen käytettyä fossiilista hiiltä. Jostain syystä kuitenkin tunnutaan olevan huolissaan juuri ensinmainituista, mutta jälkimmäisestä hiilipäästöjen osuudesta kukaan ei puhu yhtään mitään. Esim kaikenmaailman matkailut, festarit, kilpaurheilut, sisäliikuntapaikat, teatterit,elokuvateatterit, hiihtoputket, laskettelukeskukset, massatapahtumat, kosmetiikka, yletön muodin seuraaminen, aivan jatkuva kodin remppaaminen pelkästään vaihtelun vuoksi,ym ym ym, mitä ihminen ei todellakaan tarvitse pysyäkseen hengissä ja elääkseen hyvin. Minusta turha kuluttaminen olisi lopetettava ensin. Välttämättömyyksistä tingitään vasta sen jälkeen, jos on pakko.
Kasvatan tomaatteja lasitetulla länsipartsilla kastelualtaassa ja selvisivät hienosti viime päivien paahteesta (partsilla +35), vaikka oltiin reissussa. Täytyykin alkaa napsia varkaita, joita viikonlopun aikana on ehtinyt jo ilmestyä. Mitä tuo kaksilatvaisuus tarkoittaa? Luulen, että yhdellä taimellani saattaa olla kaksi latvaa.
Kasteluallas on kyllä mainio! Mun oli alkuun vaikea huomata tällaista kaksilatvaisuutta. Eli siinä siis joku varas kasvaa tosi isoksi ja alkaakin näyttää latvalta. Se pitää vain napata pois, jotta tomaatti kasvattaa selkeästi yhtä vartta, johon lehdet ja hedelmät tulevat. Onnea matkaan sinne!
Hei,
Olen tomaatinkasvatuksen aloittelija ja luin suurella mielenkiinnolla artikkeliasi. Täytyypä ensi keväänä lukea se ajoissa uudelleen. Nyt on käynyt kuitenkin niin, etten ole tarpeeksi vahtinut hoidokkejani varkaiden varalta ja nyt osa niistä, kuten myös sivuversot, on päässeet kasvamaan tosi vahvoiksi ja tekevät jo omia kukkiaan. Osaatko sanoa, eikö niihin tule hedelmää? Vai eikö kasvi jaksa kypsyttää niin paljon satoa? Vai miksi sanotaan että varkaat vie turhaan energiaa kasvilta? Muutaman kypsän tomaatin makuun olen jo päässyt. Tosi palkitseva harrastus!
Moikka! Kiva kuulla, että olet päässyt jo herkuttelemaan omilla tomaateilla! Kukkien tekeminen tosiaan vie voimaa tomaattien kypsyttämiseltä, joten leikkaisin varkaita pois terävällä veitsellä varrenmyötäisesti. Voithan vaikka jättää jonkin varkaan ja kokeilla, ehtisikö se tehdä hedelmiä. Kukista hedelmiksi vie noin pari kuukautta.
Tomaattien kasvattaminen on ihanaa puuhaa!
Hei,itse en aina poista kaikkia varkaita , kyllä niistäkin tomaatteja tulee. Kätevästi varkaista saa myös lisä tomaatin taimia, laittaa vain multaan ja antaa vettä. Tämän takia meillä on tomaatin taimia vähän joka puolella.
Totta, kyllä meilläkin varkaat välillä pääsevät tekemään ihan tomaatteja kuin varkain 😀 Varkaat kuitenkin hidastavat kypsymistä, joten yritän olla melko tiukkana niiden kanssa.
Mitä tomaatin varsille kannattaa tehdä näin syksyllä? Jostain luin, että ne ovat lievästi myrkyllisiä eikä niitä kannata kompostoida.
[…] jaoin tänä vuonna kumppanini Biolanin kanssa, täältä pääset lukemaan niitä. Niillä opeilla toimin taas ensi keväänä, rrrrrrakastan […]
Moikka,
Onko sulla artikkeli amppeleihin sopivista (kirsikka)tomaattilajikkeista?
Olis parvekeviljelijälle kätevä, kukaan muu ei ole suomeksi kirjoittanut aiheesta kunnolla vielä nettihaun perusteella 😄