Minulla on raikas uudenvuodenperinne, veriappelsiini. Olen jo useampana vuonna onnistunut saamaan käsiini näitä koukuttavia oransseja palleroita heti vuoden ensimmäiseksi päiväksi, enkä kerta kaikkiaan tiedä mitään parempaa tapaa aloittaa uutta vuotta. Jääkaappi on tyhjennetty jouluruoasta, ja nyt tilalle saa tulla jotain raikasta.
Veriappelsiinin kausi alkaa heti tammikuun alussa, enkä halua hukata päivääkään. Veriappelsiini on aivan omanlaisensa: happamampi kuin tavallinen appelsiini, ikään kuin appelsiinin joukkoon olisi sekoitettu vähän greippiä. Veriappelsiini on kuitenkin samaan aikaan makeampi kuin muut sitrukset, ja maussa on aavistus jotain vadelmaista.
Ihmeellisintä on mehun väri, joka vaihtelee hennon oranssista verenpunaiseen. Koskaan ei voi tietää, miltä hedelmä avatessa näyttää. Nämä punastelevat yksilöt kaipaavat kypsyäkseen täydelliset olosuhteet: riittävän kylmät yöt mutta toisaalta tarpeeksi lämpöä ja auringonpaistetta päivisin. Joskus veriappelsiini näyttää sisältä samanlaiselta kuin tavallinen appelsiini, mutta onneksi mehu maistuu oikealta, olipa väri mikä tahansa.
Sisilialainen Tarocco on ehkä suosikkilajikkeeni. Se on hapan mutta silti tarpeeksi makea. Pidän kyllä syvemmän punaisesta Morostakin, mutta sen kirpeys puistattaa miestä, lapsista puhumattakaan. Harmillisinta on, että veriappelsiineja saa vain lyhyen hetken. Yleensä kausi kestää tammikuusta maaliskuulle. Toisin viime vuonna näitä ihanuuksia sai vielä kesäkuun alussakin!
Veriappelsiinin 8 parasta käyttötapaa:
- Ihan sellaisenaan. Syön tammikuussa joka ilta yhden veriappelsiinin ennen nukkumaanmenoa, tiskipöytään nojaten, mehu sormien välistä valuen.
- Mehuna. Aina kun ehdin, puristan käsikäyttöisellä meksikolaisella kyynärpäälläni mehun. Se on aivan uskomattoman herkullista.
- Fruitiessa. Meidä perheemme smoothiet ovat yleensä fruitieita, sillä yleensä käytän nesteenä (omena)mehua tai ihan vettä, en mitään maitopohjaista. Veriappelsiinista, mansikoista, limetistä ja inkivääristä tulee aivan erityisen hyvä juoma.
- Uunissa paahdettuna. Paahtajanainen toki sujauttaa näitäkin uuniin. Ihania salaatissa.
- Possetina. Posset on aivan nerokas jälkiruoka. Se on kermavanukas, joka hyydytetään jollakin happamalla mehulla. Arvasit oikein: myös veriappelsiinimehu toimii.
- Drinkkinä. Koska elämään kuuluu yksi cocktail aina silloin tällöin, alkuvuodesta sellainen kannattaa sekoittaa veriappelsiinimehusta, ginistä ja tonic-vedestä. Todella herkullista.
- Salaatinkastikkeena. Yhden veriappelsiinin mehu, raastettu kuori, tilkka öljyä, suolaa ja pippuria purkkiin ja sitten vain hölskyttämään.
- Hillona. Koska veriappelsiinien kausi on rajallinen, jatkan sitä ovelasti keittämällä muutaman purkin hilloa.
Elä hetkessä, tuntuu tämä oranssi elämäntaitovalmentaja sanovan. Kun näet veriappelsiineja myynnissä, tartu tilaisuuteen heti ja osta pussillinen. Huomisesta ei koskaan tiedä.
****
Minkä veriappelsiinireseptin haluaisit saada täältä? Kommentoi alle!
10 kommentit
Veriappelsiinisesonki on erittäin tervetullut tuulahdus keskelle talvea! Tänä vuonna ekat morot (oma suosikkini) löytyi cittarista jo ennen joulua! Epäillen ostin, ajattelin että ovat kitkeriä, liian aikaisin poimittuja yksilöitä, mutta vielä mitä! Just niin mehukkaita ja hapokkaan makeita kuin pitääkin. Nyt on jo useampi kilo kannettu kotiin ja sama voimailulaji jatkuu toivottavasti huhtikuulle ainakin. 😀
Oletko keksinyt tavan hyödyntää puristuksesta ylijääneen hedelmälihan? Tuntuu että hedelmää menee hukkaan kun puristelee puolikkaat mehuksi.
Oho, jo ennen joulua! Minäkin olen syönyt vain hyviä yksilöitä.
Hedelmälihan hukkaaminen tuntuu kyllä pahalta, mutta en ole itsekään oikein keksinyt mitään fiksua tapaa. Monesti revin hedelmälihaa ihan käsin suuhuni samalla kun teen muita aamiaisvalmisteluita 😀 Ja Smoothieen (tai fruitieen) hedelmälihatkin tuntuvat murskautuvan ihan nätisti, kun mukana on vain tarpeeksi nestettä.
Ostin jo. Ei voinut muuta, kun Insta-kuvasi oli niin herkullinen. Huomisaamuna veriappelsiinimehua.😍
Kiva kuulla, toivottavasti maistui 🙂
Oi! Haluaisin niin kokeilla veriappelsiinia, mutta täällä pikkukaupungissa keski-Englannissa ei ainakaan supermarketit tunnu näitä myyvän. 🙁
Oho, onpa yllättävää! Ehkä esität kauppiaalle toiveen ja kerrot, että nämä ovat kuuma juttu Suomessa 😀
Veriappelsiinirisotosta olen monena vuonna kuullut kehuja, mutta aina ollut myöhässä aikeissani sellaista tehdä. Jospa nyt jollain hyvällä reseptillä ennättäisi tekemään vielä kun veriappelsiineja olisi saatavilla. Tässä siis reseptitoivekin 🙂.
Kiitos toiveesta, pistän tämän listalle 🙂
No se hillo ! Omenahillot katoavat kovaa vauhtia jääkaapista ja ainakin itse kaipaisin jo vaihtelua siihen 😊
Tämä onkin listalla, stay tuned 😀