Veriappelsiinirisotto oli listan kärjessä, kun kyselin, minkä veriappelsiinireseptin nakuttelisin tänne blogiin ensimmäiseksi. No mutta sehän sopii mitä parhaimmin, joten tässä se tulee, ensimmäinen veriappelsiinitoiveiden täyttymys!
Tykkään risotoista ihan valtavan paljon, ja meillä syödään niitä milloin mistäkin raaka-aineesta, usein ihan tavallisena arki-iltana. Veriappelsiinirisottoa söin ensimmäisen kerran kovasti rakastamassani helsinkiläisessä Basbas-ravintolassa, minkä jälkeen olen keittänyt sellaista myös kotona joka vuosi tammi–helmikuussa. Tätäkin risottoa syödään meillä ihan sellaisenaan, mutta ihanan hapokkaana se sopii vallan mainiosti myös kalan lisäkkeeksi, jos kaipaa tuhdimpaa kokonaisuutta.
Veriappelsiinirisottoa varten tarvitset kaksi tai kolme veriappelsiinia niiden mehukkuudesta riippuen. Mehun joukossa saa olla hedelmälihaa, ja itse revin sitä vielä kuorista irti käsin puristamisen jälkeen. Muihin risottoihin lisään aina sitruunamehua tuomaan hapokkuutta, mutta veriappelsiinimehu riittää minusta tässä vallan mainiosti.
Koska veriappelsiinien väri paljastuu vasta kun ne leikkaa auki, risoton väri säilyy yllätyksenä siihen asti. Jos olet onnekas ja mehu on voimakkaan punaista, valmis veriappelsiinirisotto on kauniisti murretun vaaleanpunaista. Jos puhuttaisiin kukista, käytettäisiin väristä ehkä nimeä pale pink. Vaaleammasta mehusta risotto on lähes valkoista. Makuun väri ei vaikuta.
Muuten veriappelsiinirisoton valmistaminen ei juuri eroa muunkaan risoton valmistamisesta. Käytän itse tähänkin risottoon keltasipuleita ja valkosipulia, joita molempia kotonamme aina on ja joista molemmista tykkään valtavasti, mutta toki voit käyttää salottisipuleita, joita risotto-ohjeissa yleensä näkee. Kuullotan keltasipulin aina miedolla lämmöllä täysin pehmeäksi, käytän sanaa raukeaksi, ja lisään vasta sitten valkosipulin, jotta sipuli ehtii kypsyä lempeäksi eikä valkosipuli pääse palamaan.
Riisinä käytän yleensä Arboriota, mutta Carnaroli sopisi yhtä lailla. Tärkeintä on kypsentää risottoa maltillisesti, jotta se jää pureskeltavaksi, al dente, ja hämmentää sitä muutaman kerran kiehumisen aikana, jotta riisin tärkkelys irtoaa ja risotosta tulee kermaista. Vastoin yleistä luuloa risottoa ei kuitenkaan tarvitse sekoittaa taukoamatta hellan ääressä päivystäen, muutama kerta riittää. Yleensä en lisää risottoihin voita, mutta koska tiedän basbasilaisten niin tekevän, tässä on mukana kaksi ruokalusikallista voita tuomassa täyteläistä makua.
Ehkä tärkeintä risoton tekemisessä on kuitenkin se, että se kuuluu syödä löysänä heti, kun se on kypsää. Huikkaa perhe jo hyvissä ajoin käsipesulle ja pöydän tuntumaan odottelemaan, sillä tämä ruoka ei suostu odottelemaan, että muut ovat valmiita tulemaan paikalle.
****
Onko veriappelsiinirisotto sinulle tuttu juttu? Niin ja tässä oma ohjeeni, ole hyvä!
Lisää veriappelsiinireseptejä
Veriappelsiini gin tonic on paras koticocktail, joka valmistuu helposti.
Jälkkäri etsinnässä? Leivo mehevä veriappelsiinikakku!
3 kommentit
Tämä on ihanaa! Tekisi mieli mennä basbas:iin syömään tätä tupla-annos. Pitää kyllä tehdä tätä kotona joku päivä, mutta pelkään pettyväni, sillä basbasin risotto on vaan ihan liian hyvää… 😀
Basbasin kanssa on kyllä täysin mahdoton kilpailla, vaikka toki tietysti tästä omasta versiostani tykkään 😀
Aivan mieletön risotto, kiitos! Hedelmäliha mehussa oli se juttu, ainakin meille. Syötiin perheen kanssa valtava annos. Tätä pitää saada lisää.