Kävimme pari viikkoa sitten Sikke’s-ravintolassa. Tykkään hirmuisesti ravintolan linjasta: kotoinen tunnelma, erinomaisia raaka-aineita todella hyvin valmistettuna, tarpeeksi isot annokset ja aina jokin yllätys listalla. Näin laskiaispullakautena viimeinen löytyi jälkkärilistalta: ei laskiaispullia vaan laskiaistuulihatut. Ah, miten nerokasta! Tätä sitten piti peesata kotioloissakin.
Tuulihatuilla on oikukkaan leivonnaisen maine, ja kyllä, tuulihattujen tekemisessä on riskinsä. Pahinta on että tuulihatut lässähtävät. En kuitenkaan pidä sitä kovin vakavana: lässähtänytkin tuulihattu maistuu suloisen ilmavalta toisin kuin vaikkapa kuivan tinttana pulla. Rohkeasti siis vain kokeilemaan!
Tuulihattutaikinaan tarvitaan vain vettä, voita, vehnäjauhoja ja kananmunia. Lisäksi tarvitset pienehkön kattilan, kaksi- tai kolmelitraisen, puuhaarukan ja sähkövatkaimen. Lisäksi tarvitset malttia, jota tarvitaan kahdessa vaiheessa: taikinan pitää malttaa antaa jäähtyä kunnolla ennen kananmunien lisäämistä, muuten kananmunat kypsyvät ennen aikojaan ja saat munakokkelia. Toinen vaihe on paistettaessa. Jos avaat uunin luukun ennen aikojasi, tuulihatut lässähtävät. Sama saattaa tapahtua, jos otat ne liian aikaisin uunista. Kun tuulihatut ovat ruskettuneet pinnasta kauniisti, ne ovat valmiita. Omassa uunissani tämä tapahtuu 25 minuutissa.
Tuulihattujen teko alkaa hellalta. Ensin vesi kiehautetaan, niin että se kiehuu kunnolla. Kiehuvaan veteen lisätään voi ja keitetään niin kauan, että voi sulaa. Vesi saa tosiaan tuon hetken kiehua ihan reippaasti. Sen jälkeen kattilaan lisätään jauhot yhdellä kertaa ja sekoitetaan raivokkaasti niin kauan, että taikina irtoaa yhtenä möykkynä kattilan reunoilta. Sitten taikina nostetaan hellalta jäähtymään. Kun taikina on jäähtynyt, sinne lisätään kananmunat yksitellen sähkövatkaimella vatkaten.
Valmis taikina sitten nostellaan pellille leivinpaperin päälle kahdella lusikalla. Nätimpiä saa, jos taikinan laittaa pursotuspussiin ja pursottaa. Nokareiden väliin kannattaa jättää runsaasti tilaa, jotta tuulihatut mahtuvat kohoamaan. Sitten vain pelti 200-asteiseen uuniin ja uunin viereen jännittämään.
Sikke’sissä laskiaistuulihatut tarjottiin mantelimassan kanssa, mutta minä lähdin vähän omille poluilleni. Koska rakastan cashewpähkinöistä tehtyä pähkinävoita, laskiaistuulihatut saivat sitä täytteekseen vadelmahillon lisäksi. Tykkään laskiaispullissa kermavaahtoa enemmän turkkilaisen jogurtin pienestä happamuudesta, mutta koska jogurtti on sellaisenaan vähän vetelää pullan välissä, keksin joskus, että sitähän voi valuttaa kahvinsuodattimessa, samaan tapaan kuin labnehia valmistettaessa. Ihan superherkkua, kun sen vielä maustaa vaniljajauheella ja tomusokerilla tai vaniljasokerilla. Ja se hera, se sitten käytetään smoothieen, eikös niin?
****
No, koska tämä kuuluu kysyä: syötkö sinä laskiaispullasi (tai laskiaistuulihattusi) mantelimassalla, vadelmahillolla vai molemmilla? Ja tässä vielä laskiaistuulihattujeni resepti, ole hyvä!
Lisää leivottavaa
Jos mieluummin leivot veriappelsiineista, tee veriapplelsiinikakku!
Päärynä-suklaakakku on monen suosikki.