Perunaletut saavat kunnian olla vuoden alussa alkaneen #perunahaasteeni helmikuun resepti. Ne sopivat paremmin kuin hyvin tähän blinikauteen, koska perunaletut ovat vähän kuin pikablinit, tai ainakin ne voi loistavasti syödä samantyyppisten täytteiden kanssa.
Perunahaasteen ansiosta olen tehnyt alkuvuoden perunamuusia joka viikko ja testaillut eri lajikkeita. Se on ollut ihanaa! Itse tehty, tuore perunamuusi on maistunut taivaalliselta. Perunamuusihulluuden myötä meillä on ollut perunamuusia myös jääkaapissa joka viikko kaikenlaisten perunamuusiruokien materiaaliksi. Ah!
Olen aiemmin tehnyt perunalettuni keitetyistä perunoista raastamalla ja lisännyt taikinaan juustoraastetta. Niiden resepti olikin jo ykköskirjassani. Ne ovat aivan ihania, vähän röstimäisiä, mutta perunamuusista tehdyt ovat lettumaisempia: silkkisiä, kuohkeita, ihanan perunaisia ja reunoista rapeita.
Neljän hengen annokseen, josta jokaiselle liikenee kaksi lettua, tarvitaan puoli litraa perunamuusia, kolme desiä maitoa, kaksi kananmunaa, kaksi desiä vehnäjauhoja ja ripaus suolaa. Taikinan tekeminen on todella yksinkertaista: sen kun sekoittaa kaikki aineet vispilällä sekaisin. Ja toisin kuin tavallista lettutaikinaa tehdessä, taikinaa ei ole pakko turvottaa. Perunamuusin ansiosta jauhot vispaantuvat taikinaan tasaisesti, enkä ole havainnut ainuttakaan häiritsevää jauhopaakkua. Näin lettuja pääsee paistamaan saman tien. Perunaletut sopivat siis hyvin niin viikonlopun brunssille kuin maanantain pikaruoaksikin.
Taikinan koostumukseen vaikuttaa tietenkin se, kuinka tönkköä perunamuusi on. Tavoite on saada aikaan tavallista lettutaikinaa hiukan jähmeämpi taikina, sellainen joka ei juurikaan valu, kun annostelet sen pannulle.
Omat lettuni paistan valurautaisilla blinipannuilla, jotka jätin tarkoituksella roikkumaan hellan taakse naulakkoon joulun jälkeen. Olen paistanut lettuja öljyssä, voissa ja voin ja öljyn seoksessa. Ehkä kaikkein parhaimpia letut ovat rakenteeltaan silloin, kun pannulle lorauttaa kunnon tilkan öljyä: reunoista tulee rapeat, jopa hiukan palaneet. Jos haluat röpelöiset reunat, et koske pannuun vaan odotat rauhassa letun paistumista. Jos taas haluat tasaisen pyöreät, pyöräytä pannua saman tien taikinan lisäämisen jälkeen, jotta taikina valuu sievästi laidoille asti.
Perunalettujen seurana olemme syöneet savulohta ja tillillä, suolalla ja mustapippurilla maustettua ranskankerma. Olen viime aikoina käyttänyt tähän myös kaurapohjaista mukaranskankermaa, ja se toimi todella hyvin. Upposi hyvin myös esikoiselle, pienempi ei suostunut ottamaan sitä epäilyttävän tillin vuoksi.
Perunaletut kannattaa syödä saman tien tuoreina, mikä ei varsinaisesti ole tehnyt tiukkaa. Niin hyviä ne ovat!
****
Oletko sinä suolaisten lettujen ystävä? Kerro alla! Ja tässä vielä resepti, ole hyvä!
Lisää perunareseptejä
Jos perunaletut eivät ole juttusi, tee muusista perunarieskoja!
Pulahtaneet lohkoperunat ovat monen suosikkeja!
1 kommentti
[…] lempileivän päälle ja ääntä kohti. Sienisalaatti on myös ihanaa (hapanjuuri)blinien tai perunalettujen kanssa. Ehkä parhaimmillaan salaatti on seuraavana päivänä, kun maut ovat saaneet tasaantua […]